Imatra pyörittää palveluja velkaa varovasti lisäten

Sosiaali- ja terveystoimen rakenteet joutuvat tarkasteluun menojen kasvun hillitsemiseksi. Investointipuolella alkaa jäähallin suunnittelu. Paikka ratkeaa ensi vuoden alkupuolella.

MATTI VEIJALAINEN

Imatran kaupunginhallitus ei puheenjohtaja Heikki Luukkasen (sd.) mukaan puhunut kaupungin ensi vuoden talousarviota tehdessään halaistua sanaa veronkorotuksista.

Jos taloussuunnitelman 2009-2011 kirjauksissa pysytään, säilyy veroprosentti koko suunnitelmakauden nykyisessä 18,75:ssä. Mieluummin palvelujen pyörittämiseen otetaan lisää velkaa.

– Velkaannumme lisää, mutta lievästi, kaupunginjohtaja Pertti Lintunen kuvaa.

Lievästi alijäämäinen on myös ensi vuoden talousarvion lopputulema. Lintusen mukaan vajaan miljoonan miinus olisi saatu kikkailemalla kauniisti piiloon, mutta sitä e haluttu tehdä.

– Päätimme olla rehellisiä itsellemme, Lintunen sanoo.

REHELLISESTI myönnetään myös se, että ongelmia on. Yt-neuvotteluja Imatralla on istuttu sen verran, että varovaisiinkin verotuloarvioihin sisältyy riskejä.

Yksi talouden perusongelma ovat sosiaali- ja terveystoimen paisuvat menot. Vuoden 2007 tilinpäätöksestä terveysmenot kasvavat vuodessa 7-8 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus velvoittaa sosiaali- ja terveystoimen aloittamaan välittömästi palvelurakennettaan koskevan tarkastelun.

Jollain lailla menot on saatava hallintaan. Nykyinen terveysmenojen kasvuvauhti merkitsee Lintusen mukaan kahden prosenttiyksikön veronkorotustarvetta.

On budjetissa jo säästämisen konkretiaakin. Sosiaali- ja terveystoimen säästölistalla on muun muassa Imatrankosken neuvolan sulkeminen ensi vuonna.

HALLITUKSEN 2. varapuheenjohtajan Heikki Tannisen (sd.) mukaan poissuljettua ei ole Imatran liittyminen jossain vaiheessa maakunnalliseen terveyspiiriinkään.

– Haluamme kuitenkin katsoa, mitä uusi piiri maksaa. Siten saamme vertailupohjaa.

Hallituksen 1. varapuheenjohtajan Anu Urpalaisen (kok.) mukaan palvelujen sopeuttamisen yhteydessä on turha puhua, että Imatralla kaikkea aina lopetetaan. Talousarviotyössään hallitus ei Urpalaisen mukaan lähtenyt repimään, vaan pikemminkin säilyttämään.

– Keskustelumme oli tiukassa tilanteessa lähinnä vain lautakuntien uusien toiveiden karsimista.

Haaveiluun ei ole varaa. Ei siihen ole talousjohtaja Kai Roslakan mukaan myöskään sorruttu.

– Tässä budjetissa on hyvää se, että siihen sisältyy tasapainoajattelun henkinen hyväksyntä.

YHDEN suuren hankkeen rahoittaminen ensi vuoden talousarviossa alkaa. Uusi jäähalli saa 400 000 euron suunnittelurahan.

– Suunnitteluun kuuluu, että halli on sidottava paikkaan. Siitä on saatava esitys ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, Heikki Luukkanen sanoo.

Hallityöryhmä on esittänyt hallia Mansikkalaan. Toinen vaihtoehto on edelleen Ukonniemen suunta kylpylän kyljessä.

Ukonniemi tuli uudestaan esille Imatran päästyä Stora Enson työpaikkakeikausten yhteydessä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Pertti Lintusen mukaan selväksi on käynyt, ettei valtion rakennerahoja saa pelkkään halliin. Tilanne voi olla toinen, jos halli liitetään osaksi suurempaa matkailukokonaisuutta. Siksi rakennehankelistoille nostettiin myös idea Ukonniemen ja Rauhan välisestä hiihtoputkesta.

Taloussuunnitelmassa jäähallin rakentaminen ajoittuu vuosille 2010-2011. Pohjakuvana on hallityöryhmän esitys runsaan kymmenen miljoonan euron hallista Mansikkalaan.

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Imatrankosken neuvolan sosiaali- ja terveystoimen säästölista sulkee. Terveydenhoitajat Eija Rautakorpi (vas.) ja Ulla Vehviläinen ovat työskennelleet talossa vuosikymmeniä.

INVESTOINTEJA

Honkaharjun sairaalan huonetilojen peruskorjaukset 0,5 miljoonaa euroa (sama vuosina 2010-2011).

Virasojan päiväkotitila, Vuoksenniskan päiväkodin järjestelyt ja Meltolan koulun atk-tila 450 000 euroa.

Jäähallin suunnittelu 400 000 euroa (rakentaminen

2010-2011).

Vuoksenniskan koulun keittiön peruskorjaus 220 000 euroa.

Pienet peruskorjaushankkeet 192 000 euroa (2010-2011 miljoona euroa/vuosi).

Karhumäen tenniskentän uusiminen 250 000 euroa.

Vesihuoltoverkoston saneeraus 400 000 euroa (2010-2011 yhteensä 600 000 euroa lisää).

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen