LAPPEENRANTA. Euroilla mitaten Lappeenranta ei ole kulttuurikaupunki. 23 kaupungin vertailussa Lappeenranta käyttää kulttuuriin kuudenneksi vähiten rahaa asukasta kohti.
Lappeenrannassa kulttuuriin meni viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa (netto) ja asukasta kohti 146,5 euroa. Se jää alle kaupunkien keskiarvon, mikä oli 168 euroa. Vaasa käytti vertailukaupungeista eniten eli 229,7 euroa ja vähiten Vantaa, 100,5 euroa.
Kulttuurin osuus kaupungin kokonaiskäyttömenoista vaihtelee 2,2 ja 5,2 prosentin välillä. Lappeenranta käyttää verotuloistaan ja valtionosuuksistaan 3,4 prosenttia kulttuuriin.
Tiedot ilmenevät Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja 23 kaupungin taiteen ja kulttuurin palvelurakenne- ja kustannusselvityksestä.
Viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta ja kulttuurista kaupunkien strategisena menestystekijänä.
– Hyvät kulttuuripalvelut ovat elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki, korostaa erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.
Lappeenranta antaa vertailussa kolmanneksi vähiten rahaa eli 5,7 euroa asukasta kohti yleiseen kulttuuritoimeen, muun muassa kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen tai vapaiden taiteilijoiden tukemiseen. Salo käyttää vastaavasti 26,7 euroa.
Lappeenrannassa kirjaston käyttökustannukset asukasta kohti olivat neljänneksi pienimmät eli 44,1 euroa, kun ne suurimmillaan Salolla olivat 63,4 euroa.
Lappeenranta kuului niiden viiden kaupungin joukkoon, jossa ei ole kulttuuritaloa tai vastaavaa.
Lappeenrannassa kulttuuripalvelut keskittyvät kaupungin omiin laitoksiin eli teatteriin, orkesteriin ja museoon. Monissa muissa kaupungeissa osan palveluista tuottavat yksityiset. Esimerkiksi teattereista vain kahdeksan on kunnallisia Lappeenrannan tapaan.
Asukasta kohti Lappeenranta käyttää teatteriin kahdeksanneksi eniten, orkesteri jää sijalle 11 ja museo sijalle 16.
Taiteen perusopetuksen kustannukset ovat asukasta kohti 11,6 euroa eli selvästi keskitasoa vähemmän.
Kulttuurisihteeri Jorma Kallion mukaan Lappeenranta on kulttuurimenoilla mitaten kokoonsa nähden todellista pienempi kaupunki.
– Muut kasvukeskukset panostavat kulttuuriin imagon, kiinnostavuuden ja yleisen toimeliaisuuden takia. Ei Lappeenrantakaan pelkästään sillä pärjää, että jokaiselle urheilulajille laitetaan hallit.
Kuntaliitos Joutsenon kanssa ei paranna Lappeenrannan asemaa vertailussa.
– Liitos tuo 11 000 asukasta lisää, ja putoamme vertailussa vielä alemmas, koska Joutsenon kulttuuribudjetti on ollut pieni.
Ensi vuoden budjetin on markkinoitu nostavan kulttuurin asemaa. Kulttuuri saa itselleen niitä kulttuurin valtionosuuskorotuksia, jotka kaupunki on ottanut aiemmin muihin menoihinsa.
– Tämäkään tuskin parantaa asemia, koska muut kaupungit toimivat samoin.
Kalliota harmittaa, ettei kulttuuritalo ole vieläkään saamassa ilmaa siipiensä alle.
– Jos ei rakennettaisi uutta teatteria vaan korjattaisiin vanha, säästyisi viitisen miljoonaa euroa. Tuon summan voisi laittaa kulttuuritalon pesämunaksi. Kulttuuritalo olisi kuitenkin oikeasti uusi asia kulttuurikentällä.
Hyvät kulttuuripalvelut ovat elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki.
Ditte Winqvist
Ei Lappeenrantakaan pelkästään sillä pärjää, että jokaiselle urheilulajille laitetaan hallit.
Jorma Kallio