URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan kuntien ensi vuoden budjetit ovat kurjuuksien kurjuutta. Taantuman vaikutusta ei edes uskalleta ennustaa. Ensi vuoden verotuloja on aika mahdotonta ennakoida.
Lappeenranta ja Imatra tekivät jo tarkoituksella alijäämäiset talousarviot. Ylämaan, Taipalsaaren ja Suomenniemen taloudet ovat kriisissä, eikä muillakaan mene hyvin.
Parhaiten sinnittelevät Luumäki, Ruokolahti ja Rautjärvi, joiden budjetit ovat ainoina tasapainossa. Myös Lemin kunta sai vaikeuksista huolimatta talousarvonsa melkein tasapainoon. Lappeenrannan ja Imatran luvut ovat melko lähellä tasapainoa.
Tulevat tilinpäätökset voivatkin osoittaa, että kunnat ovat tehneet vuodelle 2009 liian optimistiset budjetit. Todennäköisesti aika monen kunnan tilinpäätös painuu pahasti miinukselle.
Erikoissairaanhoidon hurjat menoylitykset ovat sotkeneet lähes kaikkien Etelä-Karjalan kuntien tämänvuotiset talousarviot. Ylämaalla koko talous joutui niiden takia konkurssitilaan.
Tulevaan sosiaali- ja terveyspiiriin kohdistuvat tosi isot odotukset kustannusten hillitsijänä.
Etelä-Karjalan kunnat olivat vielä vuosi sitten joulun alla saamassa talouksiaan kuntoon, ja tälle vuodelle tehdyt budjetit olivat optimistisia.
Vuoden 2007 tilinpäätökset olivat hyvät, lukuun ottamatta ikuista kriisikuntaa Suomenniemeä sekä Taipalsaarta ja Ylämaata, joiden tilinpäätökset painuivat yllättäen miinusmerkkisiksi.
Taipalsaaren taloutta kalvavat maakunnan pienimmät valtionosuudet: esimerkiksi Luumäki saa niitä lähes kaksinkertaisen määrän.
Veroprosenttejaan joutuivat nostamaan ensi vuodelle Taipalsaari, Savitaipale ja Ruokolahti, kukin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Etelä-Karjalan korkein veroprosentti on ensi vuonna 19,5. Sitä perivät Ylämaa ja Savitaipale. Luumäki on ainoana 17 prosentin vyöhykettä, kun Ruokolahti nosti äyriään.
Edellisvuonna nostivat kuntaverojaan Imatra, Lemi, Suomenniemi ja Ylämaa.
Etelä-Karjalan kunnat velkaantuvat entisestään ensi vuonna. Lisävelkaa ottavat kaikki muut kunnat paitsi Suomenniemi ja Luumäki, jolla ei ainoana ole velkaa senttiäkään.
Vähävelkaisia kuntia ovat edelleen Savitaipale ja Rautjärvi, joka kuitenkin tekee ensi vuonna isot investoinnit. Ylämaan velka nousee peräti 3 460 euroon asukasta kohti.
Etelä-Karjalan kuntien investoinnit supistuvat tästä vuodesta kymmenellä miljoonalla eurolla, vaikka taantuma-aikana pitäisi investoida. Kuntien ensi vuoden investoinnit ovat noin 52 miljoonaa euroa.
Ainoa myönteinen poikkeus on Rautjärvi, joka pistää hankkeisiinsa rahaa 3,5 miljoonaa euroa eli 2,5 miljoonaa tämänvuotista enemmän. Kunta aloittaa ensi vuonna terveyskeskuksen 4,3 miljoonan euron peruskorjaus- ja kattoremontin. Kassaan on jo kerätty rahaa, joten taantuma ei pelota, ja entinen velka on pieni.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ennakoi viime viikolla, että kuntien verotulot romahtavat ensi vuonna. Toisaalta toimintamenot kasvavat huimaa vauhtia.
Lääkkeiksi hän esitti viisasta säästämistä ja määrätietoista otetta.
Kietäväinen arvioi kuntien verotulojen kasvavan vielä tänä vuonna 7,5 prosentilla, mutta ensi vuonna kasvu jäänee alle yhden prosentin.
TUULI TRUHPONEN
Lappeenrannan Peltolan koulun remontti on ensi vuonna maakunnan euromääräisesti suurin talonrakennushanke.
KUNTIEN SUURIA INVESTOINTEJA 2009
Imatra: Honkaharjun sairaalan remontti 0,5 miljoonaa euroa, jäähallin suunnittelu 0,4 Me ja vesihuoltoverkoston saneeraus 0,4 Me.
Lappeenranta: Kuutostien katu- ja muut investoinnit 4,1 Me, Rauha-Tiura 1,7 Me, Peltolan koulun remontti 2,7 Me, Armilan sairaalan remontti 1,5 Me, Lappeen päiväkoti 2,6 Me ja Pallon liikennejärjestelyt 0,55 Me.
Luumäki: Kangasvarren koulu ja päiväkoti 1,4 Me ja teollisuushalli 0,8 Me.
Parikkala: Liikuntahalli 2,3 Me, terveyskeskusremontti 0,6 Me ja Moskuun pengertie 0,45 Me.
Rautjärvi: Terveyskeskuksen peruskorjaus 1,5 Me ja vanhustentalojen remontti 0,4 Me.
Ruokolahti: Koulukeskuksen remontti 1,55 Me ja vesihuoltoverkot 0,7 Me.
Savitaipale: Koulurakennuksen suunnittelu 0,5 Me.