Categories
Artikkelit

Norpan suojelu vaatii lisää rajoituksia kalastukseen

Saimaannorpan suojelemiseksi keväinen verkkokalastuskielto Saimaalla halutaan laajentaa 1 500 neliökilometriin. Vapaaehtoisten sopimusten vaihtoehtona on kiellon määrääminen asetuksella.

LEENA SALLINEN

Työryhmä esittää Saimaan keväisen verkkokalastuksen rajoitusalueiden laajentamista saimaannorpan suojelun takia. Tavoitteena on saada rajoitusalueet vapaaehtoispohjalta 1 500 neliökilometriin nykyisestä 518 neliökilometristä.

Verkkokalastus on niillä kielletty huhtikuun puolesta välistä kesäkuun loppuun.

Ellei tavoitteeseen päästä sopimuksilla vuoden 2010 loppuun mennessä, verkkokalastus pitää työryhmän esityksen mukaan kieltää maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Se tulisi voimaan vuoden 2011 alusta viideksi vuodeksi.

Työryhmä jätti esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle tiistaina. Sen tehtävänä oli etsiä keinoja, joilla saimaannorpan suojelutavoitteet ja kalastajien edut voidaan sovittaa yhteen.

Verkkokalastusta koskee myös toinen keino, joka on jo ollut käytössä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Sen mukaan kalastus on ollut kokonaan kielletty tietyillä pyydystyypeillä saimaannorpan tärkeimmillä lisääntymis- ja elinalueilla, käytännössä tähän asti Natura-alueilla.

Työryhmä esittää asetukseen muutoksia. Pyydysrajoituksia pitää tiukentaa ja niitä koskeva alue laajentaa 1 860 neliökilometriin. Esityksen mukaan paksuin sallittu verkon yksisäikeisen langan paksuus olisi 0,17 milliä. Tästä voisivat poiketa 60 millin ja sitä suurempisolmuväliset verkot, joita ei saa alle 0,20 millin vahvuisella langalla.

Pyydysrajoitusten aluerajaukset on tehty saimaannorpan poikaspesien ja pyydyskuolemapaikkojen perusteella. Työryhmä tekee niistä täsmennetyn esityksen tammikuun loppuun mennessä, kertoo työryhmän sihteeri, kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon TE-keskuksesta.

Hänen mukaansa tavoite on, että keväisen verkkokalastuksen alue olisi suurin piirtein sama kuin pyydysrajoitusten alue. Etelä-Karjalan aluevesillä se ulottuisi Kyläniemen eteläpuolelle Ilkonselälle.

Vapaaehtoisista verkkokalastuksen rajoitussopimuksista maksetaan vesialueiden omistajille korvauksia, joiden yhteissumma nousee nykyisillä hehtaarihinnoilla 86 000 eurosta 230 000 euroon, jos tavoitteeseen päästään. Sopimusten teko ja valvonta maksaa työryhmän mukaan noin 100 000 euroa vuodessa.

Työryhmä esittää myös ammattikalastajille korvauksia kaluston muuttamisesta norpille turvalliseksi. Siitä koituu työryhmän laskelman mukaan vuodessa 40 000-80 000 euron kustannukset.

Saimaannorpalle turvallisiksi pyydyksiksi työryhmä määrittelee nuotan, troolin, viehepyydykset, matosiiman, rajoittimelliset rantarysät, katiskat sekä päältä avoimet rysät.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen