MATTI VEIJALAINEN
Imatran seudun ensimmäiset rakennemuutosrahat menevät rajalle. Stora Enson vähennyksiä korvaavia uusia työpaikkoja ryhdytään ensiksi rakentamaan Key East -yrityspuistoon Imatran Rajapatsaalle.
Keväällä puistossa alkaa kunnallistekniikan rakentaminen kahdeksalle yritystontille.
Valtio kattaa päätöksellään noin puolen miljoonan euron investoinnista 25 prosenttia. Lopun kustantaa Imatran kaupunki.
Rakennemuutoshankkeita junailevaan työryhmään kuuluva Imatran seudun kehitysyhtiön toimitusjohtaja Aki Keskinen kertoo, että puiston tonteille etsitään yksityistä rakennuttajaa, joka rakentaa yritystilat myydäkseen tai vuokratakseen ne alueesta kiinnostuneille yrityksille.
– Kehitysyhtiön tai kaupungin taseisiin tiloja ei rakenneta, Keskinen kertoo.
Keskisen mukaan karkea tavoite on saada Pietarintien varren puistoon alkajaisiksi 40-50 uutta työpaikkaa. Puisto on Keskisen mukaan otollinen toimipaikka varsinkin logistiikan alalla toimiville tai muutoin Venäjään liittyviä bisneksiä tekeville yrityksille.
Valtioneuvosto avasi rahahanansa jyvittämällä Imatran seudulle joulun alla äkillisen rakennemuutosalueen tukirahaa 4,5 miljoonaa euroa. Raha jakautuu kahteen pottiin. Toinen on varattu yritysten investointien tukemiseen, toinen julkisen sektorin, lähinnä kuntien, investointeihin.
Keskisen mukaan Imatra-ryhmän yksi tärkeä tehtävä on luoda positiivista ilmapiiriä aikana, joka on vetänyt yritykset varovaisiksi. Taantuman hyytymättä kestäneitä investointihaluja alueella on. Niitä kohdistuu Keskisen mukaan muun muassa Imatran Ukonniemen vapaa-aikakeskukseen.
ÄKILLISEN MUUTOKSEN ALUEET
Tämän vuoden alussa Suomessa oli 11 valtioneuvoston päättämää äkillisen rakennemuutoksen seutukuntaa.
Imatran seutu nimettiin muutosalueeksi viime syksynä Stora Enson kerrottua työpaikkavähennyksistään. Imatran erityisaluestatus on voimassa vuoden 2010 loppuun.
Äkillisen muutoksen alueille voidaan myöntää erikoistukia yrityksille sekä julkiselle sektorille investointeihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä.
EU-ohjelmavaraukset mukaan lukien valtiolla on tänä vuonna käytettävissään äkillisten rakennemuutosten jälkihoitoon 43 miljoonaa euroa.