Kolme loikkaa kohti 14 metriä

Elina Sorsa harjoittelee ensimmäistä kertaa urheilun ehdoilla. Kaikki näyttää nyt siltä, että satsaus toimii.

VESA SALMINEN

LAPPEENRANTA. Urheilutalon juoksusuora kumahtelee terävästi Elina Sorsan loikkien alla. Kaikki tehdään nyt urheilun ehdoilla.

– Jos se ei auta, sitten se ei auta, mutta tietää ainakin, että on parhaansa tehnyt.

Sorsa valmistuu keväällä fysioterapeutiksi, mutta kuluva kausi on ensimmäinen, jolloin pääasia on kolmiloikka.

– Aikaisemmin opiskelu on ollut ykkösasia ja urheilu tullut sitten.

– Viime kesänä yleinen taso nousi, mutta ei tullut huipputulosta, ehkä se jäi harmittamaan.

HARJOITTELUUN satsaus on tuonut tehoa, sillä kaiken on pystynyt tekemään entistä huolellisemmin ja panostamaan laatuun. Vaivatkin ovat pysyneet poissa ”normaaleja” selkäkipuja lukuun ottamatta.

– Kun saa levätä, voi keskittyä päivätreeniin rauhassa.

Harjoituksia on piristänyt myös toisen loikkaajan, Mika Purmosen, treenikumppanuus. Toinen silmäpari ja toisen hyppyjen katsominen auttavat kitkemään virheitä.

– Omille virheille tulee sokeaksi, ja voi katsoa toiselta, miten se tekee.

TULOKSET ovat talvikauden keskellä lupaavat. Elina Sorsan kauden ensimmäisessä harjoituskilpailussa tutulla urheilutalon suoralla syntyi viikko sitten oma ennätys 13,49, eikä Italian EM-hallikisojen raja 13,70 tunnu enää mahdottomalta.

– Ominaisuudet ovat hyvässä kunnossa ja kehittyneet.

Suuri haaste kauden avautuessa on täyden vauhdin ja hypyn nivominen ehjäksi kokonaisuudeksi, ettei suoritus jäisi läpijuoksuksi.

– Se hyppy vie minua, enkä minä hyppyä.

Hallikauden jälkeen Sorsa lähtee ensimmäisen kerran etelän leirille. Maajoukkueryhmän urheilija saa liitolta tukea leireihin ja myös joitain kisamatkoja ulkomaille.

SUNNUNTAINA LUM:n loikkaaja käy uudelleen puuttuvien senttien kimppuun virallisessa avauskisassa Joensuussa. Hallikausi on silti vain välipala. Ennätykset paranevat Sorsan mielestä vähän puolihuolimattomasti, koska ”ne ovat niin heikkoja”.

– Hallissa ei ole koskaan oikein kulkenut.

– Kesä on kuitenkin se, mihin tähtään.

Kesän tavoite on selvä.

– Mitä lähemmäs 14 metriä, sen parempi.

MAAILMAN kolmiloikkahuipulla on kova ja kapea kärki, taustalla on tasaisempaa. Sorsan mukaan suurin ero hänen ja huippujen välillä on voimassa.

– Se ihan selvästi laahaa muita ominaisuuksia perässä.

22-vuotiaalla urheilijalla eron kiinni kuromiseen on aikaa, sillä huippuhyppääjät ovat yleensä kolmikymppisiä.

– Se antaa vielä pari vuotta aikaa kehittää ominaisuuksia.

Tarkoitus on edetä vuosi vuodelta lähemmäs seuraavaa metrilukua.

– Oikeassa paikassa pikkuisen yli 14 metrillä voi olla yllättävänkin korkealla.

ILOISEN kolmiloikkaajan naurahdukset vaihtuvat aavistuksen hämmentyneiksi, kun puhutaan tunteesta alavireisen kisan jälkeen. Jos tulos ei tyydytä, se ei jää yleensä ympäristölle epäselväksi.

– Eihän sitä ilostakaan pompi.

– Pitää suhtautua intohimolla tekemiseen.

Elina Sorsa

Syntynyt 22.7.1986

Valmentaja isä Hannu Sorsa.

Ennätykset: 3-loikka 13,53, hallissa 13,49. Pituus 6,33.

Kirjoittaja:
Vesa Salminen