ESA VILENIUS
LAPPEENRANTA. Konnunsuon vankilan johdon ja työntekijöiden yksimielisyys tiukassa paikassa tuntuu olevan särötön. Apulaisjohtaja Jyrki Heinosen ja vankilatyöntekijöiden liiton Konnunsuon osaston luottamusmiehen Antti Sievolan mukaan Konnunsuolla on vuosikymmenet vaikuttanut luja, myös talon ulkopuolella tunnettu ja tunnustusta saanut yhteishenki.
Yhteishenki on ammattitaidon ohella tärkeä myös siksi, että vankien kohtelun yksi perusperiaate on yhdenmukaisuus. Se merkitsee turvallisuutta ja selkeyttä myös vangeille. Vankilanjohtaja Lea Lehtosen mukaan vangit ovat suhtautuneet jopa yllättävän myötätuntoisesti lakkautusprosessin eri vaiheissa.
Johdon ja työntekijöiden näkemysten yhtenäisyyttä kuvaa vankilan johdon tiedotteen sanamuoto: ”Konnunsuon vankila ja henkilöstö asetetaan kylmästi ja tunteettoman julmasti maksumieheksi rikosseuraamusalan rahoitusvajeeseen, johon syylliset istuvat jossain aivan muualla ja saavat jatkaa harjoittamaansa taloudenpitoa kuten tähänkin asti.”
Itkutta työntekijöille torstaina järjestystä kriisipalaverista ei selvinnyt vankilanjohtaja Lehtonenkaan. Hänen mielestään lakkautusuhka eri vaiheissaan synnytti väistämättä salaliittoteorioita, mutta mihinkään varsinaiseen kaunaan Konnunsuota kohtaan hän ei usko.
Viesti on aiemmin ollut, viimeksi oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) sanomana, aivan toisenlainen. Konnunsuon työn tuloksia on pidetty poikkeuksellisen onnistuneina.
Nyt vankilan johto ja työntekijät eivät usko, että valtioneuvoston päätöksen muuttamiseksi olisi mitään tehtävissä.
Jotakin vankilan hengestä kertoo myös se, että väen vaihtuvuus on ollut hyvin pientä. Ja kun talossa on viihdytty, moni on juurruttanut itsensä tukevasti lähitienoolle. Muutto, ammatin vaihto ja perhetilanteen järjestely tuottavat monimutkaisia ja kipeitä yhtälöitä. Vankilan henkilökunnan asunnoissa asuu perheet lapsineen mukaan lukien 65 ihmistä.
Vankilalla on noin 140 työntekijää, vankeja on yhteensä noin 190.
TYÖNTEKIJÖIDEN oma suunnitelma vankilan kehittämiseksi käveltiin heidän mielestään rikosseuraamusvirastossa (rise) yli. Lopulta jäljellä oli vain juupas-eipäs-väittelyä.
Työntekijät arvioivat vankilan kunnostamisen maksavan 15,7 miljoonaa euroa. Tällä summalla olisi paitsi päästy eroon niin sanotuista paljuselleistä myös muun muassa kunnostettu ikkunat, salaojitettu seinänvieret ja tehty pintaremontti. Suunnitelma on vankilan ylityönjohtajan, rakennusalan ammattilaisen, käsialaa.
Risessa remonttirahan tarpeeksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Remontin koko ideologia oli aivan toinen. Esimerkiksi hallinnon ja johtajan tilat olisi pitänyt kunnostaa.
– En minä tarvitse parempaa työhuonetta, Lehtonen sanoo.
– Syksyn aikana virastosta ei oltu vankilaan yhteydessä, mutta tuntuu kuin asiasta olisi jo päätetty etukäteen, Sievola ja Lehtonen sanovat. Torstaina puolelta päivin virastosta otettiin yhteyttä.
Vankilan johto ja työntekijät näkevät ratkaisun taustalla rikosseuraamusviraston taloudellisen tilanteen. Vuosikaudet Konnunsuolta on evätty pikkuremontit ja vedottu samalla tulevaan peruskorjaukseen. Tilat ovat saaneet hiljalleen rapistua.
Vankilan lisäksi Konnunsuolla on katkolla koko kylän elämä. Vankilan lakkauttamisen myötä katoaa perinnettä yhdeksän vuosikymmenen ajalta sekä vain kokemuksella saavutettavaa ammattitaitoa. Konnunsuo on ensimmäinen vankila, joka Suomessa lakkautetaan – ennakkotapausko? Katajannokan vankila siirtyi aikoinaan Vantaalle.
KUVATEKSTI
MIKA STRANDÉN
Konnunsuon vankilan apulaisjohtaja Jyrki Heinonen ja johtaja Lea Lehtonen ovat yhtä mieltä muiden työntekijöiden kanssa: Konnunsuo joutui kylmästi maksumieheksi rikosseuraamusalan rahoitusvajeeseen.