MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Puolustusvoimain uudeksi komentajaksi perjantaina nimitetyllä kenraaliluutnantti Ari Puheloisella on edelleen tiiviit yhteydet entiselle kotiseudulleen Etelä-Karjalaan.
– Taavetissa, äidin luona, tulee käytyä parin kuukauden välein.
Myös Taipalsaaren suunta ja Lappeenranta ovat Puheloiselle hyvin tuttuja. Hän syntyi Taipalsaarella Tapaninpäivänä 1951. Kun hän oli kolmevuotias, perhe muutti Lappeen pitäjän Lamposaareen.
– Lamposaaressa oli erittäin iso saha, joka tuotti tavaraa etupäässä vientiin. Koko saarella asuva yhteisö, varmaan 99 prosenttia heistä, oli sahan kanssa jossain tekemisissä. Isäni oli sahan sähköasentaja.
– Siellä oli mökkejä, joista sahayhtiö omisti suurimman osan. Taloja siellä ei varsinaisesti ollutkaan.
Koulutiensä Ari Puheloinen aloitti juuri Lamposaaressa. Saaressa oli oma koulu.
– Oppilaita oli enimmillään 50-60, samassa huoneessa oli pari luokkaa. Koulu oli ihan mökkimme vieressä.
VIIME KESÄNÄ komentaja Puheloinen kävi Lamposaaressa tutkailemassa lapsuutensa maisemia.
– Mökki oli edelleen pystyssä siellä. Koulu on jo toisessa käytössä.
Kansakoulun kolmannelle luokalle hän meni Luumäellä.
– Vuonna 1960 muutimme Taavettiin. Isä oli siirtynyt Luumäen Sähkölle linjapuolen työnjohtajaksi.
Taavetissa opinnot jatkuivat aina valkolakkiin ja kevääseen 1970 saakka.
MUUAN SAMAN vuosikerran koulukavereista oli Luumäen nykyinen sivistystoimenjohtaja Jorma Uusiheimala.
Uusiheimala muistaa Puheloisen hyvin. Tämä oli salskea ja urheilullinen jo nuorena miehenä. Sotilaallisuus ei lukiovuosina paistanut läpi tulevasta puolustusvoimain komentajasta, vaikka hän menikin Kadettikouluun seuraavana vuonna eli vuonna 1971.
Yhden luonteenpiirteen Uusiheimala muistaa hyvin.
– Määrätietoinen hän oli jo silloin.
Puheloinen itse muistelee, ettei ammatinvalinta lukioaikana ollut mitenkään selvillä.
– Mutta ajatus oli, että sellaiseen ammattiin en lähde, missä joutuu olemaan sisällä solmio kaulassa.
PARI VIIKKOA lukion jälkeen Ari Puheloinen lähti vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Uudenmaan Rakuunapataljoonaan Lappeenrantaan. Varusmiespalveluksessa kului 11 kuukautta.
– Kesän 1971 olin Rakuunapataljoonan kesävänrikkinä alemman palkkausluokan luutnantin virassa. Se oli aika normaali käytäntö silloin. Sen kesän jälkeen syksyllä lähdin Kadettikouluun.
Puheloisen isä kuoli kymmenkunta vuotta sitten. Hän oli syntynyt vuonna 1927, eikä joutunut sotaan. Vuotta vanhempia ehdittiin rintamalle määrätä.
– Isän veli oli sodassa.
Puheloisen suvusta ainoastaan setä on toiminut sotilasalalla. Hän jäi Ilmavoimista eläkkeelle sotilasmestarina vuonna 1960.
VAIKKA ELOKUUSSA alkava tehtävä puolustusvoimain komentajana pitää kenraaliluutnantti Puheloisen entistä kiireisempänä seuraavat viisi vuotta, aikoo hän ehtiä vanhoille kotiseuduilleen kuten tähänkin asti.
Hän valittelee, että kaveriyhteydet ovat jääneet vähille.
– Vielä 1970-luvulla tuli Taavetissakin käytyä enemmän, mutta käynnit ovat harventuneet. Kun viime vuosina olen käynyt äidin luona, hommaa on kotona ollut niin paljon, että ei ole tehnyt enää mieli lähteä edes Kanuunaan kaljalle. Onko se Kanuuna vielä siellä, hän kysyy.
– Onhan se.
KUVATEKSTI
LEHTIKUVA/Matti Björkman
Puolustusvoimain uuden komentajan Ari Puheloisen perjantai kului minuuttiaikataululla tahditetun mediamylläkän keskellä. Haastatteluja ja kuvauksia riitti melkein iltaan saakka.