ILPO LESKINEN
LAPPEENRANTA. UPM on perustanut biojalostamo-kehityskeskuksen Lappeenrannan Kaukaan tehdasalueelle. Kehityskeskus on osa UPM:n Lappeenrannassa toimivaa tutkimuskeskusta.
Biojalostamo-kehityskeskuksen vetäjä Jaakko Nousiainen ja UPM:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Hurskainen kertovat, että kehityskeskuksella on kolme tutkimuskohdetta.
KESKUS TUTKII kuusen sisäoksien sisältämiä antioksidantteja ja niiden käyttökelpoisuutta kosmetiikan valmistuksessa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.
Se tutkii myös biopolttoaineita eli metsähakkeen jalostamista toisen sukupolven biodieseliksi. Kolmas tutkimusala on perinteisempi: sellunkeiton eri vaihtoehtojen selvittäminen.
UPM ON JO jonkin aikaa tutkinut kuusen sisäoksien sisältämiä hmr-lignaaneja, jotka ovat antioksidantteja. Biojalostamo-kehityskeskus jatkaa asian tutkimista.
Ihmiset ovat kahta mieltä siitä, ovatko sisäoksat sahatavarassa hyväksi vai pahaksi. Nousiainen ja Hurskainen puolestaan pitävät sisäoksia terveystuotteena.
He kertovat, että kuusen sisäoksat sisältävät enemmän hmr-lignaaneja kuin mikään muu puun osa, esimerkiksi pihka.
Näitä yhdisteitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa lisäaineina tai lääketeollisuudessa syöpälääkkeenä.
Sisäoksien erottaminen puuaineksesta sujuu Kaukaalla koneellisesti. Sisäoksat murskataan ja haketetaan prosessia varten. Lignaanit erotetaan puusta uuttamalla.
BIOPOLTTOAINEEN tutkimus eli dieselprojekti on Hurskaisen ja Nousiainen mukaan pohjatyötä varsinaisen biodiesel-laitoksen perustamista varten. Tutkimusten on oltava valmiit tämän vuoden loppuun mennessä.
UPM päättää sen jälkeen laitoksen perustamisesta. Laitoksen sijaintipaikka on Hurskaisen mukaan vielä valitsematta.
Lappeenranta on hänen mukaansa yksi vaihtoehto UPM:n muiden suomalaisten ja keskieurooppalaisten tehdaspaikkakuntien rinnalla.
DIESELPROJEKTISSA kehitellään Nousiaisen mukaan toisen sukupolven biodieseliä, joka vastaa ominaisuuksiltaan öljystä tehtyä dieseliä.
Metsähaketta jalostetaan kuivatuksen, kaasutuksen ja FT-synteesin avulla vahaksi, joka jatkojalostetaan liikennepolttoaineeksi.
FT (Fischer-Tropsch) -synteesi on Nousiaisen mukaan periaatteessa sama, jolla Saksassa tehtiin toisen maailmansodan aikana kivihiilestä polttoainetta.
Menetelmän periaate on vanha, mutta lähestymistapa on uusi, samoin metsähake prosessin raaka-aineena.
Biojalostamo-kehityskeskus on aloitellut toimintaansa UPM:n tutkimuskeskuksessa. Keskus saa omat tilat tehdasalueen keskeltä, Kaukaan entisistä kemian tehtaan tiloista.
Tilat saadaan remontoitua ja laitteet paikoilleen helmikuun loppuun mennessä.
Biojalostamo-kehityskeskus työllistää ensi alkuun kymmenkunta henkeä. Kun toiminta saadaan täyteen vauhtiin vuoden kahden aikana, se työllistää 1520 henkeä.