Venäjä, Saimaa ja yhteistyö ovat Etelä-Karjalan tulevaisuus

Tuleen ei pidä jäädä makaamaan, neuvoi Raimo Sailas. Terveydenhoitoon hyvä keino on valtiosihteerin mielestä myös puissa kiipeily.

SEIJA HACKMAN

LAPPEENRANTA. Konnunsuon vankilan lakkautuspäätös nousi odotetusti esille Etelä-Saimaan tulevaisuusillassa Joutsenon upouudessa liikuntahallissa torstaina.

Valtiosihteeri Raimo Sailas löi alkajaisiksi pöytään maakunnan synkät madonluvut: väestön vähenemisen ja vanhenemisen, muutoksen kourissa rimpuilevan metsäteollisuuden sekä globaalin talouskriisin, jota vastaan vientiponnistelut ja elvytys eivät paljon auta.

Sailas kehotti ihmisiä silti käyttäytymään normaalisti ja kuluttamaan.

– Miten ihminen voisi käyttäytyä nyt normaalisti? On normaalia käyttäytyä epänormaalisti kriisissä, paukautti tähän yleisöstä Raimo Miettinen.

Miettinen muisteli juuri virkaan astuneen Barack Obaman karismaa ja kaipasi jotain samaa Suomen päättäjiltä.

– Suomen päättäjät puhuvat vain numeroista. Miten saadaan ihmisille toivo ja usko? Päättäjillä on paljon oppimista henkisestä johtajuudesta. Millaisen signaalin antoi Konnunsuon vankilan sulkeminen? Miettinen penäsi.

Sailas vastasi Konnunsuon kohtalon liittyvän vankeinhoidon uudelleenjärjestelyyn, jolla ei ole mitään tekemistä elvytyksen kanssa.

– Tässäkään ei kannata jäädä tuleen makaamaan. Nyt pitää vain miettiä keinoja lieventää vaikutuksia, Sailas totesi.

Sailas muistutti Etelä-Karjalan olevan ongelmineen samassa veneessä koko Itä-Suomen kanssa. Koko alueen asukkaiden kannattaisi valtiosihteerin mielestä lyödä nyt viisaat päät yhteen ja miettiä muun muassa sitä, miten Venäjän läheisyys hyödynnettäisiin nykyistä paremmin.

– Venäjän kehitys voi poukkoilla, mutta se ei katoa. Eikä viiden miljoonan asukkaan metropoli tuosta vierestä katoa.

Venäjään pistivät paljon toivoaan myös illan panelistit. Heille esitettiin väittämiä, joihin piti vastata kyllä, ei tai jotain siltä väliltä. Väittämään, että venäläisille matkailijoille pitäisi sallia viisumivapaus, ei juuri kellään ollut vastaan panemista.

Ainoa epäilijä oli läänintaitelija Minna Pirilä-Martti, joka hänkin hapuili perusteluissaan.

– Ne tulee ja ostaa meitin… Tai, no, voisihan käytäntö vähän väljentyä…

Maakunnan Venäjä-osaamista pitivät heikkona kaikki muut paitsi LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Tytti Bruce.

– Lappeenrannassa ollaan vahvoilla muuhun Suomeen verrattuna, Bruce muualta tulleena väitti.

Saimaa on kaikkien mielestä maakunnan toinen suuri valtti. Kysymys kuului, pitäisikö se kaupallistaa virkistyksen kustannuksellakin.

– Saimaa pitää kaupallistaa niin, että sen virkistysarvo säilyy. Jos tapamme virkistyskäytön, tapamme voimavaran, tiivisti panelisteista yrittäjä Janne Hinkkanen yhteisen mielipiteen.

Saimaan kaupallistamiseen liittyy Rauhan kylpylä. Siihen pitäisi panelistien mielestä pistää lisää julkista rahaa, jotta hanke saataisiin liikkeelle. Maakunnan, kuten koko Suomen matkailua tahtoo vaivata puuhastelu. Vetureita tarvitaan.

Eteläkarjalaisten iloisuus ja avuliaisuus oli panelistien mielestä enemmän totta kuin tarua: vain Minna Pirilä-Martti tohti väittää, että kyllä täällä osataan kaveria lytätä, jos se meinaa kukkoilla liikaa.

Yksi väittämä kuului, että maakunnassa olisi vuonna 2015 vain yksi kunta. Sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen rohkeni olla täysin eri mieltä.

– Kun on seurannut tätä kehitystä, niin on niitä ainakin kaksi.

Sali hörähti. Ehkä siinä joutsenolaiset nauroivat lappeenrantalaisille ja imatralaisille.

Terveydenhuolto huoletti niin yleisöä, Sailasta kuin panelisteja. Pentti Itkonen luotti siihen, että työntekijämäärää ei tarvitse paljon paisuttaa nykyisestä. Raimo Sailas taas ei ollut nähnyt mitään merkkiä siitä, että kasvupaine hidastuisi.

Tarja Myllärinen esitti tähän liittyen panelisteille illan ainoat aplodit keränneen kysymyksen.

– Mitä voitte tehdä, että keskusteluun saataisiin uusia suuntia? Ettei aina vain hoettaisi, että minä tarvitsen palveluja, minä tarvitsen apua, minua pitää hoitaa! Myllärinen penäsi.

Jokaisella panelistilla oli neuvonsa, jotka kiteytyivät liikunnan lisäämiseen. Niin upeassa uudessa liikuntahallissa kuin oltiinkin, Sailas ei nähnyt ratkaisuna hallien lisäämistä.

– Tässä maassa näkee kyllä äitejä, jotka vievät kaksimetristä 16-vuotiastaan 500 metrin päähän lätkätreeneihin. Kuitenkin tämä maa on sellainen, että oven kun avaa, aina pääsee liikkumaan. Kiipeilkää vaikka puissa!

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Läänintaiteilija Minna Pirilä-Martti (vas.), päätoimittaja Pekka Lakka, valtiosihteeri Raimo Sailas ja Saimaan ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino äänestivät maakunnan vahvuuksista seitsemän panelistin joukossa.

Tapio Arola yleisöstä ihmetteli, pidetäänkö Kehä III:n sisäpuolella maakuntiin laitettua rahaa hukkaanheitettynä.

Raimo Miettinen kaipaili suomalaisilta päättäjiltä oikeaa johtajuutta.

Kirjoittaja:
Seija Hackman