KAISA JUNTUNEN
ETELÄ-KARJALAN kunnissa potilaat hoidetaan kotimaisin voimin ja suomen kielellä. Maakunnassa työskentelee vain muutamia ulkomaalaistaustaisia hoitajia. He ovat venäläisiä maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden ja hallitsevat suomen kielen.
Hoitajia välittävät firmat ovat ottaneet yhteyttä joihinkin kuntiin kuten Rautjärveen, Parikkalaan ja Savitaipaleeseen.
Meillä on käynyt ulkomaalaisia työnhakijoita myös paikan päällä esittäytymässä, Rautjärven johtava hoitaja Taina Jaako kertoo.
Jokaisessa kunnassa kamppaillaan hoitajapulan kanssa. Missään ei olla kuitenkaan valmiita värväämään sijaisia, joiden kielitaidosta ja ammattitaidosta ei voida olla täysin varmoja.
Vaikka välitysfirma vakuuttaisi, että työntekijällä on ammatti- ja kielitaitoa, niin minä en ainakaan luottaisi siihen. Meillä pitäisi olla selkeä systeemi, jonka avulla pystyisimme vakuuttumaan, että hoitaja pärjää työssään. Kielitaidon puutteet tulevat esille vasta työtehtävissä, kun pitäisi toimia toisen hoitajan parina, Jaako pohtii.
Hän painottaa, että kyse on potilasturvallisuudesta.
LAPPEENRANNASSA oli syksyllä työharjoittelussa puolalaishoitajia. He eivät työskennelleet varsinaisissa hoitajan tehtävissä. TE-keskuksen järjestämään kurssiin liittyvää harjoittelua suorittaneet puolalaishoitajat toimivat avustavissa tehtävissä suomalaishoitajan työparina.
Meillä ei ollut selvyyttä heidän sairaanhoitajan pätevyydestään, eikä heidän kielitaitonsa ollut riittävä hoitajan tehtäviin, toteaa johtava ylihoitaja Eeva-Kaarina Tolvanen.
Lappeenrannan lisäksi puolalaishoitajat suorittivat lyhyen harjoittelun Savitaipaleella ja Luumäellä.
Lähes joka kunnassa Etelä-Karjalassa on kokemusta ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Ulkomaalaiset lääkärit tulevat etupäässä Venäjältä ja Virosta.
Lappeenrannan johtava lääkäri Pekka Keränen kertoo, että ulkomailta tulleet lääkärit ovat yleensä asuneet maassa pidempään ja heillä on suomen kieli hallussa. Ongelmiakin on kuitenkin tullut.
Yhden lääkärin työsuhde ei voi jatkua huonon kielitaidon vuoksi. Olemme saaneet potilaspalautetta, että ihmiset eivät ole tulleet ymmärretyiksi, Keränen kertoo.
Keränen painottaa, että kaupunki pyrkii aina varmistumaan riittävästä kielitaidosta ennen työsuhteen alkua. Riittämätön kielitaito ei kuitenkaan tule välttämättä esille haastatteluissa, vaan vasta käytännön työssä.
Venäläisiä lääkäreitä pyrkii Etelä-Karjalaan töihin tämän tästä.
Suurin osa tulee niin puutteellisella kielitaidolla, että heidät pitää käännyttää takaisin. Varmistamme aina heidän kielitaitonsa. Meillä nyt työskentelevät ulkomaalaiset lääkärit osaavat suomea tyydyttävästi, Imatran johtava lääkäri Timo Kohvakka kertoo.
Ulkomaalaisuus ei saa olla syy, jonka vuoksi estäisimme työn saannin, Kohvakka lisää.
LEHTIKUVA/Sari Gustafsson
Etelä-Karjalassakin on jatkuva pula pätevistä sairaanhoitajan sijaisista. Ulkomaista työvoimaa ei silti juuri käytetä.