URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan kuntien yhteisöverot ovat tänä vuonna romahtamassa puoleen entisestä. Lappeenranta, Imatra ja Rautjärvi saavat maakunnassa eniten yhteisöveroja isoja metsäyritysten ansiosta. Suuntaus on sama koko maassa: yhteisöverot ovat puolittumassa.
Lappeenrannan kaupunki on varannut tämän vuoden budjettiinsa yhteisöverotuloja noin 15 miljoonaa euroa. Tämän hetken ennuste on, että niitä kertyy 7,5 miljoonaa euroa.
Imatralla on tämän vuoden tuotoksi arvioitu runsaat kuusi miljoonaa, mutta romahdusta odotetaan.
Etelä-Karjalan kunnat eivät ole onneksi niin riippuvaisia yhteisöverotuotoista kuin esimerkiksi Espoo, Salo ja Porvoo, jotka ovat ruvenneet rukkaamaan budjettejaan uusiksi.
Lappeenrannassa, Imatralla ja Rautjärvellä yhteisöverojen osuus kaikista verotuloista jää reilusti alle kymmenen prosentin.
Yritykset maksavat yhteisöveronsa niin sanottuna ennakkoverona. Ne voivat saada odotettavissa olevan huonon tuloskehityksen takia verottajalta alennusta ennakoihin, ja monet yritykset ovat jo hakeneet sitä. Jos sitten tulos paranee vuoden aikana, yritys voi maksaa täydennysmaksua.
Etelä-Karjalan yritysten lomautukset, irtisanomiset ja muut vähennystoimenpiteet näkyvät nopeasti kuntien verotuloissa ja vaikuttavat yhteisöverojen lisäksi palkkatuloveroihin.
Lappeenrannan kaupungin budjettiin on tulossa 7,58 miljoonan aukko tänä vuonna. Yhteisövero tippuu puoleen entisestä, ja myös ansiotuloverojen odotetaan vähenevän. Pientä korvausta kaupunki saa siitä, kun Kela-maksun poisto tuo noin miljoonan verran säästöjä.
Kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mukaan Lappeenrannassa joudutaan talven aikana käymään tarkasti läpi tämän vuoden investointiohjelmaa ja myös käyttötaloutta.
Tässä vaiheessa ei tarvita muuta, ja selvitykset ovat käynnissä. Esityksiä tulee jo talven aikana.
Imatralla ei ainakaan vielä pistetä budjettia uusiksi, kun viime vuoden tilinpäätöksestä on tulossa verotulojen kasvun takia yllättävän hyvä. Yhteisöverot kuitenkin romahtavat tänä vuonna.
Talousjohtaja Kai Roslakka arvioi, että taloutta pitää varmasti setviä tarkasti vuoden aikana.
Suurimpia yhteisöveron maksajia ovat Ovako Bar ja Stora Enso. Kumpikin on tehnyt isoja lomautuspäätöksiä, ja niiden veronmaksukyky näyttää pienenevän.
Imatralle tammikuussa tilitetty joulukuun yhteisövero oli enää 90 000 euroa, kun vuosi sitten se oli yli puoli miljoonaa euroa. Romahdus oli totaalinen.
Lappeenrannan kaupunki sai tämän vuoden ensimmäisenä yhteisöverotilityksenä tammikuussa vain 200 000 euroa, kun sen pitäisi olla kuukausittain yli miljoona euroa.
Yhdestä tilityksestä ei tietysti pysty tekemään johtopäätöksiä koko vuodelle. Yhteisöverotavoite ei kuitenkaan enää toteutunut viime vuoden lopulla, rahoitusjohtaja Vesa Matikainen kertoo.
Yritysten lomautukset ja irtisanomiset näkyvät myös ansiotuloveroissa. Lappeenrannan kaupungin verotulot kasvoivat viime vuonna 6,8 prosentilla, ja budjetissa on arvioitu tälle vuodelle kasvua 2,6 prosenttia.
Tammikuun ensimmäinen verotilitys oli plussalla kaksi prosenttia, joten budjetti toteutui vielä suurin piirtein.
Rautjärven kunta on hyvin riippuvainen metsäyhtiö M-Realin menestyksestä. Talouspäällikkö Heli Virtanen kertoo, että kunnan budjetissa yhteisöverotuotoksi on arvioitu 740 000 euroa.
Verotuloja uskotaan kertyvän yhteensä noin 11 miljoonaa.
M-realin säästötoimenpiteet eivät ole vielä tiedossa. Jos lomautuksia ja irtisanomisia tulee, ne vaikuttavat heti sekä ansiotulo- että yhteisöveroihin.
Rautjärvi on saanut viime vuosina talouttaan kuntoon, mutta tästä ja ensi vuodesta odotetaan pahoja.
Ennusteen mukaan vuosi 2010 on pahin. Meihin ei vaikuta pelkästään M-Real, vaan paljon rautjärveläisiä käy töissä myös Stora Ensolla Imatralla ja jotkut jopa Lappeenrannassa asti, Heli Virtanen kertoo.
KUVATEKSTI
PÄIVI VIRTA-SALO
Lomautukset ja yritysten tulosten heikkeneminen vaikuttavat suoraan kuntien budjetteihin sekä yhteisö- että ansiotuloverojen menetyksinä.