ANNE KOKKONEN
SAVITAIPALE. Sadevesi tekee tuhojaan Savitaipaleen jykevässä graniittikirkossa. Räystäiltä valuva vesi päätyy seinien kautta rakennuksen uumeniin, ja kirkon seinärakenteiden arvioidaan sisältävän jo kuutiotolkulla vettä.
Pahiten on vaurioitunut kirkon kellotorni, jonka seinät ovat läpeensä märät ja laastisaumat kolmen ylimmän metrin osalta pahoin rapautuneet. Kellojen ääniluukuista pääsee kaiken aikaa satamaan sisälle.
Myös märkään ulkoseinään upotetut puurakenteet ovat kärsineet. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen tutkimusryhmä löysi viime syksynä tehdyn kuntotutkimuksen yhteydessä kellotornin puuosista sekä laho- että kosteusvaurioita.
Vesivahingot ovat näkyvissä myös sisällä kirkkosalissa. Salin nurkista löytyy kosteita paikkoja, joissa maali hilseilee.
KUNTOTUTKIMUKSEN paljastamat kosteusvauriot eivät tulleet seurakunnalle yllätyksenä. Tämänvuotiseen talousarvioon on jo budjetoitu suunnittelumääräraha kirkon korjaukseen.
– Se tässä on huolestuttavaa, että vasta vuosina 1995-97 kirkosta korjattiin kosteusvaurioita senhetkisen parhaan tiedon mukaan, ja nyt ollaan samassa alkutilanteessa. Ilmeisesti kyseessä on arkkitehdin suunnitteluvirhe, Savitaipaleen seurakunnan talouspäällikkö Mervi Ukkonen epäilee.
Kun kirkko viime peruskorjauksen yhteydessä entisöitiin arkkitehti Josef Stenbäckin tyylillä, tällä kertaa pyritään poistamaan ilmenneitä ongelmia. Seurakunta joutuu varautumaan vuosia kestävään prosessiin, sillä pelkästään rakenteiden kuivaamiseen kuluu aikaa puolesta puoleentoista vuoteen.
– Kokonaan kuivaksi seiniä ei edes saa, tietty määrä vettä jää kaikesta huolimatta rakenteisiin, Ukkonen muistuttaa.
VAIKKA kivikirkko kärsii kosteudesta, tilanne ei ole toivoton. Erikoistutkija Jukka Lahdensivu vakuuttaa, että Tampereen tuomiokirkon ja Helsingin Kallion kirkon peruskorjauksiin verrattuna Savitaipaleella selvitään kevyellä remontilla.
Kuntoraportin mukaan kirkko seisoo terveillä perustuksilla ja sen nurkkakivet ovat pysyneet hyvin paikoillaan. Myös kookkaat julkisivukivet ovat paikoillaan vakaammin kuin useimmissa muissa kiviverhoilluissa rakennuksissa.
Tutkimusryhmä suosittelee kellotornin yläosan kivien syväsaumausta, jossa rapautuneet laastit poistetaan ja kivien välistä saumaa avarretaan. Laasti uusitaan ja kivien väliset onkalot täytetään injektoimalla silkobetonilla.
– Puurakenteet ovat hankala paikka. Ne on joko uusittava tai ongelma on ratkaistava niin, ettei puu pääse enää kosketukseen tiilen kanssa, Lahdensivu arvioi.
Myös tornin muuttamista lämpimäksi tilaksi olisi syytä pohtia. Yhtenä vaihtoehtona voidaan harkita kellotornin yläosan purkamista ja rakentamista kokonaan uudelleen.
Syväsaumaamista tarvitaan hieman myös kirkkosalin ulkoseinissä pääsisäänkäynnin ja eteläisen sisäänkäynnin kohdalla seinien yläosassa. Vesikaton liitoskohtia tulee niitäkin korjata ja jalkarännit uusia.
– Kirkko rakennuksena ei ole vaarassa, joten korjaustoimia ehditään suunnitella rauhassa. Kun kirkko on kostunut 90 vuoden ajan, muutama lisävuosi ei tee enää mitään, Lahdensivu huomauttaa.
SAVITAIPALEEN seurakunta aloittaa korjausprojektin tänä keväänä korjaussuunnittelijan valinnalla. Lopullinen remonttisuunnitelma ja kustannusarvio selviävät siten vasta myöhemmin.
– Todennäköisesti kirkon korjaukset ajoittuvat vuosille 2010-2011, mutta olisi hienoa, jos jotain vipinää saataisiin jo tällekin vuodelle. Rakentajiakin olisi nyt hyvin saatavissa, Ukkonen toteaa.
Tuleva peruskorjaus ei vaikuta kirkon käyttöön. Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset jatkuvat normaaliin tapaan, vaikka lämmityskaapeleita ja suojaseiniä saattaakin olla esillä.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Savitaipaleen kirkon räystäät valuttavat veden seiniä pitkin kirkon uumeniin. Kosteusvauriot näkyvät kirkon tornissa, sisäänkäyntien yläpuolella sekä kirkkosalin nurkkauksissa.
Kirkko rakennuksena ei ole vaarassa, joten korjaustoimia ehditään suunnitella rauhassa.
Jukka Lahdensivu
SAVITAIPALEEN KIRKKO