HEIKKI SAIRANEN
LAPPEENRANTA. Palokuntien hälytyksiin lähtö on vaarantunut. Kun sopimuspalokuntalainen jää työttömäksi tai hänet lomautetaan, hän joutuu usein jäämään pois myös sopimuspalokunnan toiminnasta. Syynä ovat työttömyysturvan maksuehdot.
Sopimuspalokuntien liiton lappeenrantalainen toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että päätyöstään lomautetun tai irtisanotun palokuntalaisen työttömyysturva ja siten muutenkin pienentynyt ansiotaso heikkenee oleellisella tavalla, jos hän saa vähäisiäkään lisäansioita osallistumisestaan sammutus- ja pelastustehtäviin.
– Pelastustoimen palveluja uhataan kovalla kädellä, Kujala katsoo.
Sopimuspalokuntien liitto vaatii, että varsinaisesta työstään työttömäksi tai lomautetuksi joutuneiden sopimuspalokuntalaisten työttömyyskorvausongelmat on saatava nopeasti kuntoon.
– Lakia on muutettava siten, että työttömällä tai lomautetulla palokuntalaisella on oikeus työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän osallistuu sopimuspalokuntatoimintaan, Kujala korostaa.
– Palokuntalaisen hälytystyö on luonteeltaan täysin poikkeavaa muuhun työhön verrattuna. Koskaan ei voida ennakoida onnettomuutta ja hälytykseen lähtöä.
Etelä-Karjalassa vapaapalokuntalaisia on kaikkiaan noin 750. Heistä noin kymmenen prosenttia on tällä hetkellä työttömänä tai lomautettuna.
– Ja määrä tuntuu kasvavan koko ajan.
– Tätä menoa porukka hupenee.
Isto Kujalan mielestä ongelmaan pitäisi puuttua ripeästi. Kujala toivoo, että maan hallitus ryhtyisi välittömiin toimenpiteisiin pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi.
– Kyse on pienistä korvauksista. Kukaan ei ole tehnyt tiliä hälytystehtävistä saaduilla korvauksilla.
– Jos kaverit joutuvat olemaan pitempään pois toiminnasta, pahimmassa tapauksessa saattaa käydä niin, että he jäävät kokonaan pois. Uusia palokuntalaisia ei saada heti. Heidät pitää lisäksi kouluttaa ja se taas vie aikaa.
Kujala pitää Etelä-Karjalan tilannetta tavanomaista hankalampana.
Taantuma on jo iskenyt, vaikka tähän asti hälytyksiin lähtö on vielä onnistunut melko normaalisti.
– Mutta entäpä sitten jatkossa, kun lomautettujen ja irtisanottavien määrä tuntuu vain kasvavan koko ajan, Kujala kysyy.
Sopimuspalokunnat huolehtivat keskeisesti Suomen pelastustoiminnasta. Suomessa on tällä hetkellä 560 vapaapalokuntamuotoista ja 160 puolivakinaista sopimuspalokuntaa. Ammattipalokuntia on 102.
– Suomen pinta-alasta noin 95 prosenttia hoidetaan pelastustoiminnan osalta sopimuspalokuntien voimin.
– Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 70 prosentissa vuosittaisista hälytystehtävistä.
Vapaaehtoisperiaatteella toimivissa sopimuspalokunnissa on 19 400 hälytyskelpoista henkilöä.
Ammattipalomiehiä Suomessa on 4 500.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Antti Paakki (vas.) ja Kimmo Räsänen huolsivat tiistaina Lappeenrannan VPK:n kalustoa. Oikealla Isto Kujala, joka on huolestunut sopimuspalokuntien toiminnasta.