HANNA KUUSISTO
LAPPEENRANTA. Medipower-henkilöstöpalvelut jatkaa ulkomaalaisten sairaanhoitajien kouluttamista Lappeenrannassa. Vuokratyövoimafirma aloitti maanantaina uuden koulutuksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan tiloissa.
Medipower kouluttaa nyt 14 virolaista ja 5 puolalaista hoitajaa. Osa heistä on työskennellyt aikaisemmin Norjassa, Ruotsissa ja Englannissa. Koulutuksen on määrä kestää kaksi kuukautta.
Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy on arvostellut voimakkaasti Medipowerin työehtoja. Aiemmin Suomessa kurssitetuista 12 puolalaisen hoitajan ryhmästä neljä Tehyn jäseneksi liittynyttä ajaa etujaan järjestön kautta.
– Nuo neljä henkilöä ovat edelleen meillä töissä. He ovat tehneet alusta saakka osa-aikaisia töitä, sillä vakituista paikkaa ei ole löytynyt. Se varmasti harmittaa, jos muut koulutukseen osallistuvat ovat saaneet vakituisen työn ja itse ei, sanoo Medipowerin toimialapäällikkö Jenni Pelkonen.
– Jonkun kohdalla esteenä on kielitaito ja joillakin vähäinen aktiivisuus.
MediPowerin mukaan kaksi kuukautta kestävä koulutusohjelma on tällä kertaa käyty tarkasti läpi hoitajien omalla kielellä.
– Pyrimme löytämään heille töitä koulutuksen loputtua. Olemme painottaneet sairaanhoitajille, ettemme voi taata mitään vakituista työpaikkaa, tiettyä tuntimäärää tai muuta vastaavaa, Pelkonen korostaa.
Pelkosen mukaan pelisäännöt on käyty tarkasti läpi sekä suullisesti että kirjallisesti, ja kaikkiin mahdollisiin papereihin on otettu allekirjoitukset. Hän vakuuttaa, että pelisäännöt on kerrottu sairaanhoitajille heidän omalla kielellään väärinymmärrysten välttämiseksi.
– Nyt ei pitäisi olla epäselvyyksiä oikeuksista. Se on mahdollista, kun puhutaan vieraalla kielellä.
Puolalaisten hoitajien koulutus- ja työsuhteista nousi kohu vuodenvaihteessa, kun hoitajille ei löytynyt töitä ja säännöllisiä tuloja. Medipowerin mukaan vakituisia töitä ei oltu luvattu.
Pelkosen mukaan työsopimukset ovat nyt TE-keskuksen ja henkilöstöpalveluyritysten liiton tarkistamia, ja ne vastaavat täysin työehtosopimuksia ja työlakeja.
– Lähetimme työsopimuspohjan parisen viikkoa sitten myös Tehylle. Heillä on ollut mahdollisuus ilmoittaa, jos siinä on jotain korjattavaa. Mitään ei ole heidän puoleltaan kuulunut, Pelkonen sanoo.
Pelkosen mukaan sekä edellisen että nykyisen koulutusryhmän CV:t on suomennettu ja annettu koulutukseen osallistuneiden käyttöön.
– Tämä sen vuoksi, jos he haluavat hakea töitä muualta.
Koulutus sisältää suomen kielen opintoja, jossa keskitytään perusteiden jälkeen tervey-denhuollon sanastoon. Koulutukseen kuuluu myös hygieniapassin suorittaminen.
Lisäksi koulutus perehdyttää sairaanhoitajia suomalaiseen terveydenhuollon järjestelmään, kuten siihen, mitä Suomessa tarkoittaa sairaanhoitajan, lähihoitajan ja hoitoapulaisen ammatti.
– Yksi osa koulutusta on työelämätietoisuus, eli kerromme suomalaisista työpaikoista, työmarkkinoiden toiminnasta, ammattiliitoista ja työntekijän oikeuksista Suomessa, Pelkonen lisää.
Suomen kielen opinnot jatkuvat siinä kaupungissa, mihin hoitaja työllistyy.
Koulutukseen osallistuvat ovat ammatiltaan sairaanhoitajia.
– He tulevat pelkästään EU-maista sen takia, ettei heidän tarvitse käydä ammatillista koulutusta toimiakseen Suomessa sairaanhoitajana. Heillä on joko uudenmallinen koulutus, joka vastaa tätä EU-direktiivia, tai sitten vanha koulutus, mutta työkokemusta viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden sisällä.
– He eivät edes tarvitsisi suomen kielen koulutusta toimiakseen Suomessa sairaanhoitajana tai saadakseen laillistuksen hoitajaksi. Jokaisella on vähintään pari vuotta työkokemusta.
Koulutus tapahtuu englanniksi lukuun ottamatta aikuiskoulutuskeskus Adultan suomea suomeksi -opintoja. Lisäksi Adulta on kehittänyt internetpohjaisen ohjelman, jonka toimivuutta opetusmuotona nyt testataan.