HANNA KUUSISTO
IMATRA. Imatralla pyritään sopeuttamaan maahanmuuttajat mahdollisimman nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja päivittäistä suomen kielen opettamista sekä päiväkodeissa että peruskouluissa.
– Virallista ohjeistusta vieraskielisten lasten äidinkielen käytöstä päiväkodeissa ja kouluissa ei ole. Tavoitteena on suomen kielen mahdollisimman nopea oppiminen, kertoo Imatran kaupungin sivistystoimenjohtaja Jussi Virsunen.
Imatralainen päiväkoti kielsi kahta venäjää kotikielenään käyttävää poikaa puhumasta keskinäisissä leikeissään venäjää. Virsusen mielestä tapauksessa tulkittiin liian hätäisesti sitä, että suomen kieli pitäisi oppia mahdollisimman nopeasti.
Päiväkoti-ikäisten lasten kohdalla Virsunen ei lähtisi rajoittamaan oman kotikielen käyttöä.
– Kotikieli saattaa olla ainoa kieli, minkä lapsi hallitsee. Lapsi myös sisäistää asiat ja muuntaa ne päässään äidinkielelleen.
– Kyllä se aika kummalliselta tuntuu, ettei kaksi poikaa voisi leikkiessään puhua osaamaansa kieltä.
Virsunen myöntää, että rajan vetäminen kotikielen käytön suhteen on hankalaa.
Virsusen mielestä asiaan voi puuttua silloin, jos lapsi tai nuori yrittää selvitä pelkästään omalla kotikielellään. Tuolloin suomen kielen oppimisen tavoite ei toteudu.
– Harkintaa voi käyttää myös silloin, jos esimerkiksi päiväkotiryhmässä on paljon venäjänkielisiä lapsia ja toiminta menee vain venäjän puhumiseksi.
– Tuollaisessa tilanteessa voi kannustaa myönteisesti siihen, että lapset pyrkisivät puhumaan suomea.
Virsusen mukaan kasvattajien, eli päiväkodeissa työskentelevien, on käytettävä harkintaa. Ehdottomat kiellot eivät hänen mielestään kuulu päiväkotiin.
– Luulen, että meidän kasvattajamme ovat pääosin ajan tasalla. Keskustelemme asiasta vielä kasvatus- ja opetuspäällikön kanssa sekä mahdollisesti lautakunnassakin siitä, laaditaanko äidinkielen käytöstä vielä erillinen ohjeistus.
Imatralla testataan viisivuotiaiden maahanmuuttajien kielitaito. Testin perusteella selvitetään se, aloittaako lapsi perusopetuksen normaaliluokalta vai valmentavasta opetuksesta.
Perusopetuksen puolella Imatralla on maahanmuuttoluokkia, joissa opetetaan suomen kieltä tehostetusti.
– Oma kotikieli on arvo sinänsä, joten myös sen opiskelua tuetaan. Saamme maahanmuuttajien kotikielen opetusta varten erillistä valtion osuutta. Kun suomen kieli on hallinnassa, maahanmuuttajat voivat samaan aikaan prepata myös omaa äidinkieltään.
Virsusen mukaan tarvitaan vähintään neljä samaa kieltä äidinkielenään puhuvaa oppilasta, että kotikielen opetusta voidaan tarjota. Tuolloin kunnalle tulee velvoite opetuksen järjestämisestä.
Virsusen mielestä suomea on puhuttava tunneilla silloin, kun opetuskielenä on suomi.
– Se ei onnistu, että normaaliluokassa puhuttaisiin kahdella kielellä. Opetuskieli on se, millä puhutaan. Ryhmätöissä ja vastaavissa voi harkita sitä, mitä kieltä käytetään.
– Valmentavan koulutuksen jälkeen pitäisi kuitenkin kielitason olla sellainen, että pärjää normaaliopetuksessa.
Virsunen korostaa äidinkielen merkitystä osana identiteettiä.
– Ihmiset, jotka pystyvät säilyttämään oman äidinkielen ja oppivat samalla kaksikielisyyden, saavat hienon pääoman.
VIERASKIELISYYS IMATRAN VARHAISKASVATUKSESSA
Imatran kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on yhteensä 1 067 lasta (tilanne 20.1.2009).
Kokonaisluvusta on vieraskielitaustaisia (isä ja/tai äiti puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea) lapsia noin 80.
Venäjänkielisten lapsien määrä on tuosta luvusta hieman alle 60.
Lähde: Imatran kaupunki