MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI JA MIEHIKKÄLÄ tunnustelevat myöhemmin yhteistyönsä tiivistämistä. Kuntaliitoskaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, vaikka vaikuttaakin tällä erää kaukaiselta mahdollisuudelta. Kuntien edustajat ovat tavanneet neuvottelupöydän ääressä pariin kertaan varsin epävirallisissa merkeissä.
Torstai-illan keskustelujen jälkeen Miehikkälä halusi aikalisän. Kunnanjohtaja Markku Forss valottaa taustoja.
– Sillä mitä Hamina ja Virolahti päättävät, on vaikutusta meidän tilanteeseemme. Me tuotamme sosiaali- ja terveystoimen palvelut Virolahdelle ja he tuottavat teknisen toimen ja sivistystoimen palvelut meille. Hamina tuottaa meille ympäristönsuojelupalvelut sekä kirjaston ja kansalaisopiston palvelut.
– Tässä on sellainen isäntäkuntamallin sekamelska. Ensin on katsottava, miten se oikenee.
– Haminan, Virolahden ja Miehikkälän akselissa on vielä paljon avoimia kysymyksiä.
– Meillä on ehkä 60-70 erilaista sopimusta ja sidettä. Niiden auki vetäminen, lopettaminen ja uudelleen neuvotteleminen on valtavan iso savotta, eikä se tapahdu käden käänteessä.
KUNTALIITOSKESKUSTELU ei Forssin mukaan ole ajankohtaista näistä syistä.
– Avoimia kysymyksiä on liian paljon. Niin sanotusti liikkuvia osia, jotka liikkuvat eri suuntiin eri nopeudella.
– Kunhan olemme saaneet näihin avoimiin kysymyksiin vastauksia, sovitaan Luumäen kanssa tapaamisesta ja asialistasta myös.
Ison maalaiskunnan muodostamisesta Lappeenrannan ja Kouvolan väliin on puhuttu. Rajat noudattelisivat eräiden visioissa Miehikkälän, Luumäen ja Savitaipaleen nykyisiä rajoja.
– Kaikki tiedämme, että olisi hyvä, jos Suomessa säilyisi maalaiskuntiakin kaupunkien lisäksi. Sellainen vaatii kuitenkin erilaista kuntakonseptia, johtamisotetta ja palvelujärjestelmiä kuin ne, joihin on totuttu.
– Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon kannalta se vaatii paljon uutta oppimista. En epäile, etteikö siihen pystyttäisi, mutta onko riittävästi valmiuksia ja uskallusta kokeilla, pohtii Forss.
ENNAKKOLUULOJA luonnollisesti on. Forsskin pähkäilee, olisiko helpompi mennä vain valtavirran mukana.
Siis liittyä johonkin kaupunkiin?
– Sitähän tämä suuntaus on ollut. Mutta kyllä nämä maalaiskunnat voisivat menestyä myös omalla konseptillaan. Uusia konsepteja pitää löytää. Joistakin ajatukset maalaiskuntien liitoksista voivat tuntua siltä, että muodostetaan epäpyhiä alliansseja. Jos se siltä tuntuu, sehän on oikeastaan hyvä. Vanha sanonta toteaa, että kuolleet kalat uivat virran mukana ja jalot kalat uivat vastavirtaan.
LUUMÄEN kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen, pitäjän ääniharava Kari Metsäkallio (kok.) sanoo Luumäen ja Miehikkälän neuvotteluista, että yhteistyötä pitää tehdä, mutta liitos ei tule kysymykseen.
– Tutkimattakin tiedetään, että Luumäelle ei ole mitään iloa, hyötyä tai tarvetta miettiä kuntaliitosta Miehikkälän tai Savitaipaleen kanssa. Ei sen tarvitse ajatella Lappeenrantaankaan liittymistä.
– Luumäki on hoitanut asiansa hyvin ja se pärjää hyvin.
– Luumäelle ei ole hädänpäivää verrattuna muihin pikkukuntiin ja isoihinkin. Ainakaan tällä valtuustokaudella minkäänlainen liitos ei ole ajankohtainen.
KUVATEKSTI
ES-ARKISTO/TIMO RUOTSALAINEN
KUVAMANIPULAATIO/MATTI RIIHELÄ
Miehikkälän kunnanjohtaja Markku Forss uskoo, että maalaiskunnat voivat menestyä omalla konseptillaan.
Luumäen ja Miehikkälän kuntaliitoskeskustelut eivät kuntapäättäjien mukaan ole tällä hetkellä ajankohtaisia.