Varainkeruu Tali–Ihantala-keskukselle on haastavaa hommaa taloustaantumassa

Perintöyhdistys on vielä rekisteröimättä. Keräystilillä pitäisi olla kaksi miljoonaa euroa syksyllä 2010. Sotaelokuvien yleisökeräykset veivät vuosia.

PETTERI VÄRTÖ

TALI-IHANTALA-keskuksen varojenkeräys yleisöltä on lähtökuopissa. Tali–Ihantalan perintö -yhdistys on perustettu keskuksen varainkeruuta varten, mutta yhdistyksen rekisteröintiasiakirjat ovat edelleen käsiteltävinä. Varojenkeräys käynnistyy heti, kun asiakirjat palautuvat yhdistysrekisteristä Lappeenrantaan.

Keräyksellä on haasteellinen aikataulu. Keskuksen rakentamispäätös edellyttää, että eri lähteistä saadaan kasaan kaksi miljoonaa euroa. Ensi syksynä keräystilin saldoa tutkaillaan ensi kerran, lopullisesti summan pitäisi olla kasassa syksyllä 2010, keskustoimikunnan sihteeri Hannu Äikäs sanoo.

– Yhteydenotot eri tahoihin hoidetaan henkilökohtaisella tasolla. Kaikki kivet tässä käännetään, mitkä on käännettävissä, Äikäs kertoo keräysstrategiasta.

VARAINKERUU Tali–Ihantala-keskusta varten alkaa vaativimpaan mahdolliseen aikaan. Taantuma saa yksityishenkilöt ja yritykset tuijottamaan rahan käyttöä suurennuslasilla, vaikka suhtautuminen avustamisen kohteeseen olisi kuinka myönteinen. Rahastojen ja säätiöiden avustusapajille taas ui lisähattuja.

– Yritykset ovat kohderyhmäämme. Niissä katsotaan hyvin tarkkaan, mihin tukea suunnataan, Maanpuolustuksen tuki ry:n asiamies Markku Arola sanoo.

Suomalaiset suhtautuvat maanpuolustustyöhön positiivisesti. Arolan mukaan yhdistys joutuu silti toivomaan ja odottamaan taloudellisesti parempia aikoja.

HYVÄT AJAT eivät välttämättä merkitse tasaisena solisevaa kassavirtaa keräystilille. Hiljattain edesmenneen Åke Lindmanin viimeiset elokuvat, Etulinjan edessä ja Tali–Ihantala 1944 lienevät hyviä ja Lappeenrannan Linnoitukseen suunnitellun Tali–Ihantala-keskuksen kanssa yhteismitallisia vertailukohteita.

Elokuvien rahoittamiseksi perustettu Syväriltä Kannakselle -elokuvien tuki -yhdistys keräsi elokuville rahoitusta reilut neljä miljoonaa euroa. Summasta puolet tuli erilaisilta säätiöiltä ja rahastoilta, puolet taas liike-elämältä, marraskuussa lakkautetun yhdistyksen puheenjohtaja, amiraali Jan Klenberg kertoo.

– Tukea kerättiin hyvin pitkä aika, yli seitsemän vuotta. Rahoittaminen oli vaikeaa, ja jouduimme kahteenkin kertaan lykkäämään näitä hommia vuodella.

ELOKUVIEN varainkeruu ajoittui taloudellisen kasvun vuosille. Klenbergin mukaan rahoittamisen lähtökohta oli kerääjien verkostoituminen talouselämään.

– Homma ratkesi säätiöiden tukiin, joista suurimmat olivat satoja tuhansia euroja, samoin suurimmat yritysten tuet. Paljon oli 50 000 euron lahjoituksia. Hattu kädessä kerääminen ei ollut mahdollista, mutta otimme pienet lahjoitukset tervetulleina vastaan. Tuli jopa tavaralahjoituksia, jotka realisoitiin, hän listaa.

Keräysstrategia oli Klenbergin mukaan ”kaiken mahdollisen hyödyntäminen”. Henkilökohtaisten yhteydenottojen ohella yhdistys järjesti näytöstilaisuuksia rahoittajille eri paikkakunnilla.

Puolustusvoimain komentaja taas järjesti tilaisuuksia, joiden yleisölle suositteli lämpimästi yhteistoimintaa yhdistyksen kanssa.

MAANPUOLUSTUKSEN asiaa tukevia järjestöjä, liikelaitoksia, rahastoja, säätiöitä, yksityishenkilöitä ja yrityksiä lienee loputtomasti Suomessa. Lindmanin elokuville tukea antoi myös Suomen kulttuurirahasto, vaikka elokuvatuotantojen tukeminen ei kuulu sen toimialaan. Tietokeskuksella on paremmat saumat.

Suomen kulttuurirahasto ei myönnä avustuksia museoiden perustamiseen. Vuodelta 2007 löytyy kuitenkin päätös, jolla rahasto myönsi tekniikan museon säätiölle 160 000 euroa tekniikan historian tietokeskuksen perustamiseen. Suuri summa liikkuu kulttuurillisesti tärkeiden hankkeiden apurahojen ylärajoilla.

Taantuma ei lyhyellä aikavälillä vaikuta kulttuurirahaston jakamien apurahojen määrään. Sen vaikutusta hakemusmääriin ei rahastossa osata ennakoida. Maakunnallisista kulttuurirahastoista voi saada rahaa maakunnallisiin hankkeisiin, mutta tavallisimmin museotoiminnan järjestämiseen kuin perustamiseen.

RAKENTAMISPÄÄTÖS

Tali–Ihantala-tieto- ja näyttelykeskuksen rakentamispäätös tehdään vasta, kun kaikki keskuksen tarvitsemat kuusi miljoonaa euroa ovat koossa.

Perintöyhdistys pyrkii yleisökeräyksellä siihen, että rakentamispäätöksen tekemistä voidaan esittää Lappeenrannan kaupunginhallitukselle syksyllä 2010.

Kaupunginvaltuustossa Tali–Ihantala-keskus on seuraavan kerran esillä syksyllä, kun valtuusto käsittelee kaupungin talousarviota 2010 ja taloussuunnitelmaa seuraaville vuosille.

Perintöyhdistyksen tavoitteena on informoida valtuutettuja keskuksesta myös valtuustoseminaarissa toukokuussa.

Edellinen valtuuston päätös keskuksesta on rivi talousarviokirjan investointiosassa, mikä merkitsee periaatteellista kantaa hankkeeseen ryhtymiseen.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö