Soppateatterissa ehtii tunnissa ravita sekä vatsan että mielen

Lappeenrannan kaupunginteatterin soppateatteripäivässä nauttii lounaan lisäksi kaksi monologia.

LAPPEENRANTA. Ruuan tuoksu tulee jo kadulle vastaan. Lappeenrannan kaupunginteatterissa vietetään pienen tauon jälkeen taas soppateatteripäivää.

Teatterin lämpiöön katetun seisovan pöydän ääreen on heti puoli kahdentoista jälkeen ehtinyt kerääntyä jo pieni jono. Jonottajat saavat keiton ja leivän lisäksi ravinnokseen kaksi Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijän, Marjatta Linnan esittämää monologia: Hilda Husso ja Kun on tunteet.

Lappeenrantalaiset Aino ja Tarmo Kuhanen maksavat sekä keittolounaasta että kahdesta Marjatta Linnan esittämästä monologiesityksestä kumpikin yhteensä yhdeksän euroa.

– Nälkä toi teatteriin, Tarmo Kuhanen tunnustaa.

Tarmo Kuhanen on yksi harvoja miehiä lämpiön yleisöstä.

– Marjatta Linnan monologeja tulin katsomaan. Uskon että esityksistä tulee kiinnostava, kävin katsomassa Linnaa myös silloin kun hän esitti Tuula-Liina Variksen Kilpikonnaa ja olkimarsalkkaa, Aino Kuhanen kertoo.

– Olisimme tulleet jo aikaisemminkin, mutta vasta nyt pääsimme, Aino Kuhanen jatkaa.

Tällä kertaa Lenita Aikioniemi on keittänyt soppateatterin sopaksi kanakasviskeittoa.

92-paikkainen lämpiö on tällä kertaa reilusti yli puolillaan, mutta ensimmäisillä kerroilla soppaa ja monologeja oli nauttimassa jopa 80 ihmistä.

– Silloin eivät viimeiset lounastajat saaneet juurikaan sattumia, Aikioniemi myöntää.

Kattilasta on löytynyt aikaisemmilla kerroilla kasvissose-, kanakookos- ja minestronekeittoa. Määrän arvioiminen on aina vähän hankalaa.

Soppateatteri on teatteriravintolankin kannalta mukava juttu, mutta joka päivä auki olevaksi lounasravintolaksi ei teatteriravintolasta Aikioniemen mukaan olisi. Tai olisi, mutta sitten henkilökuntaa pitäisi olla enemmän, eikä keiton hintaa pystyisi pitämään yhtä halpana kuin nyt.

– Mutta kivaa tämä näin on, Aikioniemi sanoo.

Kati Huhtala, Jaana Turunen ja Heli Mustikainen lähtivät kaupungintalolta isossa nais- ja työporukassa viettämään vähän erilaista lounastuntia.

– Teatteri kiinnostaa, mutta soppa myös. Tämä on oikein hyvä yhdistelmä, Kati Huhtala sanoo.

Helvi Seppä, Helga Kaipainen ja Annikki Vilhu ovat myös tyytyväisiä keiton ja teatterin yhdistämiseen.

– Lisäksi säästyy tältä päivältä kotona ruuan tekemiseltä, Annikki Vilhu huomauttaa.

– Porukalla on mukava syödä ja nauttia teatterista näin päiväsaikaan – ei tarvitse olla illalla myöhään liikkeellä, naiset toteavat yhteen ääneen.

Marjatta Linna koosti Maria Jotunin novelleista kaksi monologia alunperin vierailuesityksiksi vanhain- ja palvelukoteihin, koska halusi viedä teatteria sellaisille, jotka eivät itse pääse teatteriin.

Soppateatteria omassa teatterissa on hänestä ollut yhtä mukava tehdä kuin vierailujakin.

– Kummassakin tapauksessa pääsee läheiseen kontaktiin yleisön kanssa. Näkee ihmisten silmistä, kuinka he ovat mukana tarinassa ja käyvät tavallaan dialogia kanssani, Linna.

Kevään soppateatteripäiviä ke 15.4. ja ke 22.4.

Lounas tarjolla klo 11.30 alkaen, monologiesitys klo 12-12.30. Liput esitykseen 5 euroa (voi lunastaa myös teatterin lippumyymälästä, lounaskeitto 4 euroa (maksetaan teatteriravintolaan)

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN Marjatta Linna nivoi yleisön mukavasti Kun on tunteet -monologiin siivoamalla lounastajien astioita.

Kati Huhtala (edessä), Heli Mustikainen ja Jaana Turunen viettivät torstaina tavanomaisesta poikkeavan lounastunnin teatterin lämpiössä. Kanakeiton kyytipojaksi oli hyvää ruisleipää.

Kanakeiton kyytipojaksi oli hyvää ruisleipää.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola