Kalastusrajoitus on tuottanut tulosta eteläisellä Saimaalla

Osakaskuntia patistetaan pitämään ylimääräisiä kokouksia. Verkkokalastuksen vapaaehtoisia rajoitussopimuksia pitää saada nopeasti lisää.

LEENA SALLINEN

Vapaaehtoisia sopimuksia keväisen verkkokalastuksen rajoituksista ryhdytään virittämään taas myös Kyläniemen eteläpuoliselle Saimaalle. Siellä polskuttelee yksi tänä keväänä syntynyt kuutti.

Kyläniemen eteläpuolella on 2000-luvulla syntynyt myös kaksi muuta kuuttia. Norppa on alkanut lisääntyä Ilkonselällä pitkän tauon jälkeen. Tauko alkoi 1980-luvun alussa, jolloin silloiset kalastusrajoitukset purettiin Kyläniemen eteläpuolelta.

Kyläniemen pohjoispuolella eteläisellä Saimaalla on laaja yhtenäinen kevään verkkokalastuksen rajoitusalue, mitä norppatutkijat pitävät keskeisenä syynä alueen norppakannan vahvistumiseen.

– Eteläinen Saimaa on ollut edelläkävijä rauhoitussopimusten teossa, kehui Metsähallituksen kehitysjohtaja Matti Määttä Lappeenrannassa tiistaina.

Muiden alueiden osakaskuntien pitää tulla liukkaasti perässä. Saimaannorpan huono pesimätulos kiirehtää verkkokalastuksen rajoittamista koko tavoitealueella, joka on 1 500 neliökilometriä.

Määtän mukaan Metsähallitus on solminut tai neuvotellut sopimuksia nyt noin 800 neliökilometrin alueelle. Tämän kevään sopimuksilla on uutta aluetta saatu 250-300 neliökilometriä. Määtän mukaan tavoite on saada 1 000 neliökilometriä täyteen tänä vuonna.

– Maa- ja metsätalousministeriö on perännyt osakaskunnilta valmiutta pitää pitää sopimuksia varten ylimääräisiä osakaskokouksia.

Kesken Metsähallituksen tiedotustilaisuuden Lappeenrantaan kiiri Helsingistä tieto, että ministeri Sirkka-Liisa Anttila vaatii sopimusten teon aikataulun kiristämistä. 1 500 neliökilometrin tavoite pitää hänen mukaansa saada toteutetuksi vuodessa.

– No tehostetaan työtä, mutta me tarvitsemme lisää työvoimaa, Määttä totesi.

Metsähallitus tarvitsee sopimuksiin myös lisää rahaa. Tänä vuonna sitä on otettu Metsähallituksen luonnonsuojeluvaroista, jotka ovat muista kohteista pois. Ensi vuodeksi rahoitusta on Määtän mukaan tarkoitus rukata.

1 500 neliökilometrin rajoitusalueeseen tarvitaan vuosittain 230 000 euron korvaussumma osakaskunnille. Lisäksi sopimusten tekoon tarvitaan rahaa. Etelä-Savon liitolta on Määtän mukaan vedossa siihen tarkoitukseen 50 000 euroa maakuntarahaa.

KUVATEKSTI

SEPPO RAUTIOVAARA

Metsähallituksen kehitysjohtaja Matti Määttä kertoi rauhoitussopimusten aluetavoitteen olevan noin puolessa välissä.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen