Kaukaan voimalaitostyömaan puolalaisduunarit ovatkin yrittäjiä

Nesteen työmaalta pois potkittu yhtiö puolalaisineen siirtyi Lappeenrantaan. Verohallitus paheksuu uutta trendiä, yrittäjäksi naamioitumista.

LAPPEENRANTA. Kaukaan Voima Oy:n voimalaitostyömaalla Lappeenrannassa työskentelee yrittäjästatuksella 80 puolalaista. He tekevät kuitenkin töitä työsuhteisten työntekijöiden tavoin.

Ennen Lappeenrantaa puolalaiset ja heidät alihankkijakseen värvännyt helsinkiläinen NG Insulation Oy olivat töissä Porvoossa Nesteen työmaalla. Sieltä heidät potkittiin viime vuoden lopulla pois.

– Tämä pitää paikkansa, vahvistaa Nesteen suunnitteluyhtiön Neste Jacobs Oy:n toimitusjohtaja Tom Främling.

NG-Insulation ehti olla Porvoossa töissä kolme kuukautta. Främling ei halua yksilöidä rivakasti tapahtuneen häädön syitä.

– Teemme yhteistyötä veroviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa ja sitä kautta teimme tämän ratkaisun.

Kaukaan työmaalla projektin toteutuksesta vastaa Kaukaan Voima. Sen omistavat Lappeenrannan Energia ja UPM:n osittain omistama Pohjolan Voima Oy.

Projektin päätoteuttaja Kaukaan Voima on osittanut rakennus- ja asennustyöt useisiin urakoihin. Kattilalaitoksen toimittaa Foster Wheeler Energia.

Yksi Foster Wheelerin urakoitsijoista on oululainen Kymppi-Eriste Oy, joka puolestaan on myynyt kattilan eristysurakan helsinkiläiselle NG-Insulationille.

Urakkaketjun alimpana ovat NG-Insulationin 80 puolalaista rakennusmiestä, joista kukin on oma yrityksensä. Näin pitkiä urakkaketjuja Neste ei salli työmaillaan.

Projektijohtaja Erkki Revon mukaan Kaukaan Voiman toimittajien edellytetään ehdottomasti noudattavan muun muassa ulkomaalaislakia ja lakia lähetetyistä työntekijöistä.

Lisäksi jokaisesta työmaan 478 työntekijästä on henkilökortti, jossa on henkilön kansalaisuus, työnantaja ja töiden aloitusaika.

– Yrittäjänä oleminen ei ole sinänsä laitonta, kunhan toimitaan lain ja asetusten mukaan, toteaa Repo.

Hän sanoo työsuojelupiirin tarkastaneen Kymppi-Eristyksen ja NG-Insulationin toiminnan projektissa keväällä, eikä mitään huomautettavaa löytynyt.

Yrittäjinä ovat alkaneet esiintyä lähinnä itäeurooppalaiset työntekijät.

– Se on nyt trendi, että pyritään naamioitumaan yrittäjiksi, vaikka todellisuudessa on kyse ihan puhtaasta työsuhteesta ja palkansaajasta, arvioi ylitarkastaja Pertti Häkkinen Verohallituksesta.

NG-Insulationin puolalaiset tekevät yrittäjyydestään huolimatta työtä työnantajansa välineillä ja työnantajan johdon alaisuudessa. Yrittäjiksi he ovat rekisteröityneet Puolassa, ja sinne he maksavat veronsa.

Työntekijän sijasta yrittäjän palkkaava firma säästää pitkän pennin esimerkiksi työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuissa.

– Sosiaalikuluissa säästää noin 30 prosenttia, sanoo Häkkinen.

Kyse on isoista rahoista, jos kymmenet työntekijät korvataan yrittäjillä. Normaalia liiketoimintaa kunnon palkkoineen, veroineen ja muine velvoitteineen harjoittavat suomalaiset yrittäjät ja työntekijät jäävät helposti toiseksi urakkakilpailuissa.

– Yllättävän edullisilla hinnoilla tullaan markkinoille, sanoo tekninen johtaja Antero Väätämöinen lappeenrantalaisesta Saimaan Eristyksestä.

NG-Insulationin puolalainen työntekijä ei halua nimeään tai kasvojaan lehteen. Palkkaansa hän ei paljasta.

– Sopimukseni kieltää kertomasta sitä.

Hän luonnehtii palkkaa paljon paremmaksi kuin kotimaassaan. Puolassa hän on rekisteröitynyt aloittavaksi yrittäjäksi, jonka vuoksi hän saa huomattavan veroedun.

– Maksan veroja vain muutaman prosentin, mies sanoo.

Suomessa hän on ollut vuoden alusta, ja urakka loppuu kesäkuussa.

Yrittäjinä esiintyvien työmiesten kohdalla voidaan unohtaa työehtosopimukset ja työaikalait. NG-Insulation kuitenkin rajaa viikkotyöajan 58 tuntiin viikossa kuutena päivänä.

Puolalaisen mukaan työaikaa ei valvota, ja se olisikin hänen mukaansa vaikeaa. Jokainen tulee työmaalle samaan aikaan, mutta kukin tekee urakkaansa niin pitkään kuin parhaaksi näkee.

– Loputtomasti ei jaksa tehdä työtä. Jos vaikka tekee 14 tuntia päivässä työtä, tulee jo raja vastaan itsestään.

Työnantajan ei tarvitse myöskään hankkia tapaturma- tai vastuuvakuutuksia, vaan nekin puolalaiset ovat hankkineet itse.

Rakennusalan harmaa talous

Ulkomaiset, lähinnä itäeurooppalaiset, työntekijät ovat halvempia kuin suomalaiset.

Pääkaupunkiseudulla rakennusalan työntekijöistä

25–30 % on ulkomaisia.

Muualla Suomessa heidän määränsä on pienempi.

Määrä kasvanut viime vuosina voimakkaasti.

Pelkästään rakentamisessa harmaan talouden arvo on 550–600 miljoonaa euroa.

Veromenetykset ovat 160–180 miljoonaa vuosittain.

Väärinkäytökset yleisimpiä pienissä yrityksissä urakkaketjun alapäässä.

Työtapaturmista suurin osa tapahtuu ulkomaalaistaustaisille työntekijöille.

Uusin trendi on naamioida työsuhteinen työ yrittäjänä tehdyksi.

Lähde: Verohallinto

Kirjoittaja:
Outi Salovaara