LEENA SALLINEN
Saimaannorpan pesimätulos tuuppaa taas lajia kohti sukupuuttoa. Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilän mukaan kannan turvaamiseksi olisi tarvittu vähintään 50 kuuttia, mutta kevään poikaslaskennoissa löytyi vain 43 kuuttia, joista kolme kuolleena.
Metsähallitus esitteli poikastuottoa tiistaina Lappeenrannassa. Se osoittaa norppakannan keskittyvän yhä pienemmälle alueelle Saimaan vesistössä. Lajin ydinalueita ovat Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella ja Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella. Niillä syntyi kolme neljäsosaa tämän kevään poikasista.
Puumalan eteläpuolella syntyi kuusi kuuttia, viisi eteläisellä Saimaalla ja yksi Lietvedellä.
Sipilä pitää tätä tulosta hyvänä, vaikka sekin väheni viime vuodesta kolmella. Norppien syntyvyys ja kanta on Sipilän mukaan eteläisellä Saimaalla kuitenkin ollut 2000-luvulla noususuunnassa.
Erityinen ilonaihe norppatutkijoille oli Orivedellä ensi kertaa viiteen vuoteen syntynyt kuutti. Se on pohjoisin tiedossa oleva saimaannorpan tämän kevään jälkeläinen.
Muualla pohjoisella Saimaalla laskenta tuotti murheellisen tuloksen. Pyhäselällä Joensuun suunnassa kuutteja ei ole syntynyt enää vuosiin, ja nyt näyttää tyhjentyvän myös Kolovesi, joka oli vanhastaan hyvä norppa-alue.
Kolovedellä vuosittainen syntyvyys on 2000-luvulla laskenut kuudesta kuutista nollaan. Tänä vuonna siellä ei syntynyt yhtään kuuttia.
Tero Sipilä muistutti, että pienten ja hajanaisten norppapopulaatioiden syntyvyydessä on myös satunnaisvaihtelua. Se lienee ainakin osasyy tämän vuoden huonoon poikastuottoon.
Luonnonolot Saimaalla olivat helmikuussa norppien synnytyksen aikaan kohtuulliset, joskin lunta oli Sipilän mukaan vain 70 prosenttia normaalista.
Kuuttien laskennan aikaan sää- ja jääolot olivat hyvät, joten myös laskennan tulos on varsin tarkka. Viime vuosien parina leutona talvena syntyneiden kuuttien määrä piti osin arvioida, mutta joka tapauksena poikastuotto oli huono.
Kolmas huono kuuttivuosi kasvattaa Sipilän mukaan kerrannaisvaikutuksia lähivuosina. Synnytysikäisiä ja -kykyisiä norppanaaraita on yhä vähemmän. Nykyisin niitä on noin 65-70 yksilöä.
Saimaannorppakannan kokonaisarvio on 260 yksilöä. Siinä eivät ole mukana tämän kevään kuutit. Uusi arvio tehdään taas talvikannasta.
Sukupuuton uhka väistyy, jos kanta saadaan noin 400 yksilöön.
– Pitää vain yrittää saada mahdollisimman moni kuutti varttumaan sukukypsään ikään, Sipilä totesi.
Keinoista tärkein on Sipilän mukaan kalastuskuolleisuuden vähentäminen.
– Pedot ovat norpille marginaalinen uhka, Sipilä kommentoi epäilyä karhun syömästä kuutista.
Pihlajavedellä havaittiin pari viikkoa sitten norpanpesälle johtavat karhun jäljet sekä verta ja kuutin karvoja. Sipilä pitää todennäköisempänä, että karhu on haistanut ja syönyt kuolleen kuutin.
– Joka vuosi syntyy kuolleita kuutteja, ja ne on yleensä osittain syöty kun ne löydetään.
KUVATEKSTI
METSÄHALLITUS/TEEMU UOTILA
Kuuteista 60 prosenttia syntyi keväisen verkkokalastuksen kieltoalueilla ja melkein kaikki kalastusta rajoittavan asetuksen alueella. Tämä kuutti syntyi Enonvedellä.