LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalassa varsinkin miehet kuolevat ennen aikojaan. Lohduttomin tilanne on Ylämaan miesten kohdalla. Ylämaalla miehiä kuoli vuosina 2003-2007 periaatteessa hoidettavien sairauksien, tapaturmien ja viinan takia ennen aikojaan niin paljon, että menetettyjä elinvuosia kertyi lähes neljä kertaa enemmän kuin Taipalsaarella, joka sai vertailussa miesten parhaan tuloksen.
Ei viikatemies kuitenkaan Ylämaallakaan aivan heinäntekijänä heilu. Tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen ja erityisavustaja Mikko Vienonen ovat tehneet vastaavan tilastoanalyysin myös valtakunnanrajan itäpuolella. Pitkärannan kylän kuolleisuustilastoista tehty PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost) antoi vertailuluvun, joka on yli kaksi ja puoli kertaa Ylämaan huippulukua korkeampi arvo.
Eikä tämäkään Pitkärannan saama arvo 26 700 menetettyä elinvuotta tarkoita sitä, että pienen kylän asukkaat olisivat jo kuolleet sukupuuttoon. PYLL-luku on ikävakioitu tilastollinen standardi, jota muun muassa Maailman terveysjärjestö käyttää terveys- ja sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden mittaamiseen.
Vohlosen mukaan Etelä-Karjalan kunnat saavat PYLL-vertailussa hieman huonompia arvoja kuin suomalaiset kunnat keskimäärin.
– Jos Etelä-Karjalaa verrataan vaikka Kymenlaaksoon, tilanne on täällä kuitenkin selvästi parempi, hän muistuttaa.
Eteläkarjalaiset eivät vielä ryyppää itseään joukolla hengiltä. Vohlosen mukaan miehet kuolevat ennen aikojaan edelleen ensisijaisesti joko sydän- ja verisuonisairauksiin tai tapaturmaisesti ja naiset kasvaimiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.
Ongelma on siinä, että alkoholin käyttö ei näytä olevan sen paremmin pulloon tarttuneen kansan kuin sosiaali- ja terveysviranomaistenkaan hallinnassa.
– Kehitys näyttää alkoholikuolemien osalta pahalta. Alkoholista johtuvien ennen aikaisten kuolemien määrä on koko ajan lisääntymässä, Vohlonen sanoo.
Alkoholin kulutuksen raju kasvu näkyy myrkytystilastoissa. Alkoholikuolemiksi lasketaan myös maksakirroosin ja haimatulehduksen aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat, mutta ei esimerkiksi syöpiä, tapaturmia tai itsemurhia, joiden todennäköisyyttä raju alkoholinkäyttö selvästi lisää.
Vohlonen ja Vienonen ovat havainneet myös aivan uuden tappavan oireyhtymän, jolla ei ole vielä edes nimeä.
– Me käytämme siitä Vienosen kanssa sanoja henkinen tylsistyminen, jota esiintyy sekä naisilla että miehillä, Vohlonen sanoo.
Vohlosen mukaan tämä tylsistyminen altistaa muun muassa alkoholin käytölle eivätkä Etelä-Karjalassa enää ryyppää vain miehet, vaan myös naiset narauttelevat korkkia huolestuttavan tiiviiseen tahtiin.
– Esimerkiksi Ruokolahdella asiat olivat vielä edellisessä vertailussa hyvin. Nyt uuden vertailun perusteella Ruokolahti on menossa huonoon suuntaan ja se johtuu yksiselitteisesti naisten alkoholisairauksien ja niistä johtuvien ennenaikaisten kuolemien lisääntymisestä, Vohlonen sanoo omasta kotikunnastaan.
Väestö vanhenee nopeasti Etelä-Karjalassa. Vohlosen mukaan koko maata korkeampi väestön keski-ikä ei kuitenkaan vaikuta PYLL-indeksiin.
– Se on vakioitu iän osalta ja PYLL on erityisen herkkä nuorena kuolemiselle, hän sanoo.
Lappeenrannan luvut olisivat Vohlosen mukaan nyt koko lailla kohdallaan, hyvin lähellä koko maan keskiarvoja, ellei Joutsenoa ja Ylämaata oteta lukuun.
Erityisen huolissaan hänen mukaansa pitäisi olla Ylämaan tilanteesta.
– Siellä ovat kyllä kaikki asiat ihan hullusti, Vohlonen vastaa kysymykseen, mikä siellä Ylämaalla on oikein hullusti?
KUVATEKSTI
MATTI SAARELA
Tutkimusjohtaja Ilkka Vohlosen mukaan alkoholikuolemien määrä kasvaa Etelä-Karjalassa samaan aikaan, kun muiden, hoidettavissa olevien sairauksien ja tapaturmien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien määrä on saatu laskuun.
Jos Etelä-Karjalaa verrataan vaikka Kymenlaaksoon, tilanne on täällä kuitenkin selvästi parempi.
Ilkka Vohlonen