Museoon tulijan tieltä raivataan turhat esteet

Lappeenrannan museot selvittivät kyselyllä, kuinka helposti tai vaikeasti ihmisten on niihin tulla.

LIISA KUKKOLA

Lappeenrannan museotoimi selvitti juuri valmistuneella saavutettavuuskyselyllä syitä, jotka estävät tai vaikeuttavat ihmisiä tulemasta museoon.

– Osa syistä on fyysisiä, osa henkisiä. Aika monia esteitä voimme poistaa tai ainakin madaltaa, mutta esimerkiksi sille Linnoituksen museot eivät tietenkään voi mitään, että Linnoitus sijaitsee aika jyrkän mäen päällä ja että täällä on mukulakivikatu, taidemuseon vs. amanuenssi Mona Taipale sanoo.

Saavutettavuuskysely tehtiin sekä museon omalle henkilökunnalle että 20 asiakkaasta koostuvalle ryhmälle. Asiakasryhmä oli heterogeeninen, mukana oli sekä nuoria että vanhoja, suomalaisia ja maahanmuuttajia, vammaisia ja vammattomia.

Jotkut asiat ovat museoväelle itselleen tulleet niin itsestäänselviksi, ettei niitä jokapäiväisessä työssä edes huomaa.

– Näyttelyn kulkusuunnan tai museon kynnysten merkkaamista ehdotettiin muutamassa haastattelussa, samoin kuin levähdyspenkkien ja jonkinlaisten juoma-astioiden tai automaattien hankkiminen museoihin.

– Lainattavia lastenrattaita kiiteltiin ja kyseltiin, josko olisi mahdollista saada myös lainattava pyörätuoli, Taipale kertoo.

Kenenkään mielestä museoiden sisäänpääsymaksut eivät ole niin kohtuuttoman suuret, ettei niiden takia voisi museoon tulla.

– Joku toivoi, että Lappeenrannan museoiden yhteislippu voisi yhden päivän sijasta olla voimassa kaksi päivää, jotta ehtisi näkemään kaiken kiinnostavan.

– Lähes jokaisessa haastattelussa kävi ilmi, että museoiden toivottiin panostavan lapsiin ja nuoriin. Näyttelytoiminta on tietenkin yksi asia, mutta taidemuseoon toivottiin myös lasten nurkkausta, jossa lapset voisivat piirtää kun aikuiset vielä kiertävät näyttelyä, Taipale kertoo.

Museon helppo saavutettavuus on myös sitä, että museo menee sinne, missä ihmiset ovat.

Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on Etelä-Karjalan taidemuseon ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan tuottama Taidereppu-näyttely. Se on tavoittanut tuhansia ihmisiä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, päiväkodeissa. palvelutaloissa…

Aluksi Taidereppu pystytettiin Etelä-Karjalan taidemuseoon, mutta sen jälkeen se pakattiin alkuperäistä hieman suppeammassa kokoonpanossa ja laitettiin matkaan ympäri maakuntia. Näyttely kiertää vielä tämän vuoden loppuun asti.

Näyttelyn lisäksi taidereppu on tarkoittanut eri alojen taiteilijoiden vetämiä työpajoja, joissa osallistujat ovat päässeet kokemisen lisäksi tekemään itse.

– Harvoin näkee taidenäyttelyssä niin innostunutta yleisöä kuin Taiderepun yleisö on ollut, näyttelytyöryhmän toinen jäsen, amanuenssi Marjatta Räsänen sanoo.

Räsäsen lisäksi työryhmässä oli mukana läänintaiteilija Heli Kaukiainen.

KUVATEKSTI

Es-arkisto/mika Strandén

Taidereppu on taidenäyttely, joka meni ihmisten luo. Taiteilijoiden töiden lisäksi Taidereppu tarkoittaa työpajoja, joissa pääsee itse tekemään.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola