”Norppakiista kääntyy kohta kaikkia osapuolia vastaan”

Imagotutkijan mukaan saimaannorpan suojelukiistasta kärsii norppien lisäksi koko Saimaan alue. Tutkijan mielestä elinvoimainen norppakanta toisi alueelle rutkasti myönteistä mainetta.

TAIPALSAARI. Saimaannorpan suojelusta leimahtanut kiihkeä kiista on saanut näkyvää valtakunnallista huomiota pitkin kevättä. Imagoita tutkineen Topiantti Äikkään mukaan kiista voi tehdä pahaa jälkeä paitsi norpalle, myös koko Saimaan alueen maineelle.

– Jos kiista menee vielä enemmän överiksi kuin se jo on mennyt, ihmiset alkavat yhä enemmän ihmetellä, miksei niitä 260 norppaa saada suojeltua. Kiista kääntyy paitsi norppaa, myös kalastajia, ministeriä ja Saimaan aluetta vastaan, sanoo Oulun yliopiston maantieteen laitoksen dosentti.

Mediassa on käyty kevään aikana kiivasta keskustelua siitä, riittääkö vapaaehtoisuuteen perustuva verkkokalastuksen rajoittaminen norppakannan pelastamiseen.

Äikkään mukaan mielikuvien kannalta ongelmallisinta on se, että kiista alkaa henkilöityä eri osapuoliin.

– Kiistassa on ollut hyvin vähän näkyviä toimijoita, he kaikki ovat mahtuneet A-talk-ohjelman studioon. Riita on henkilöitynyt ennen kaikkea norppakuvaaja Juha Taskiseen.

Äikkään mukaan norpan ja ihmisen asettaminen kiistassa keinotekoisesti vastakkain vie keskustelun sivuraiteille.

– Ihmisiä on kuusi miljoonaa ja norppia 260. Jos tämä juupas-eipäs-linja jatkuu, vaikutukset ovat vääjäämättä negatiivisia kaikille osapuolille.

Norpan suojelusta olisi Äikkään mielestä hyötyä paitsi lajille itselleen, myös Saimaan alueen kunnille ja muille toimijoille. Elinvoimainen norppakanta toisi alueelle myönteistä mainetta.

Äikkään mukaan kunnilla olisi varaa hyödyntää norppaa mielikuvatyössään nykyistä vahvemmin.

– Norpalla on suomalaisille ikoninen maine, jossa olisi paljon hyödynnettävää.

Äikäs vertaa saimaannorppaa Kiinan jättiläispandoihin ja Indonesian orankeihin.

– Orangit ovat Indonesialle ja pandat Kiinalle mieletön imagoresurssi. Pandoja ja orankeja ei tapeta, edes vahingossa, toisin kuin norppia. Ja orankeja on kuitenkin 10 000 ja jättiläispandoja 1 000.

Äikkään mukaan norpan saamassa runsaassa julkisuudessa on hyviäkin puolia.

– Huomion kiinnittäminen norppaan on hyvä asia. Aihe kiinnostaa ihmisiä varmasti. Kummasta on tänä keväänä enemmän puhuttu, EU-vaaleista vai norpasta?

Äikäs luennoi saaristoalueiden imagotyöstä maanantaina saaristopolitiikan 60-vuotisjuhlaseminaarissa Taipalsaarella. Tiistaina jatkuvaa seminaaria isännöivät Saaristoasiain neuvottelukunta, Etelä-Karjalan liitto ja Taipalsaaren kunta.

Tilaisuudessa julkistettiin maanantaina saaristopolitiikan 60-vuotishistoriikki ja palkittiin neljäkymmentä ansioitunutta saaristopolitiikan vaikuttajaa ja saariston ystävää.

Kirjoittaja:
Johanna Sjöholm