MATTI RIIHELÄ
ETELÄ-KARJALAN sosiaali- ja terveyspiirin valtuusto on törmännyt äänivaltaa koskeviin ristiriitoihin. Lappeenrannan kannalta ongelmaa ei ole, sillä se on saanut valtuustossa yksin äänten enemmistön. Muiden jäsenkuntien kannalta tilanne on piirin perustamissuunnitelman valossa yllättävä.
Sote-piirin perustamissuunnitelmaan on kirjattu, että millään kunnalla yksin ei ole enemmistöä päätöksenteossa.
Ratkaisevassa asemassa ei kuitenkaan ole perustamissuunnitelma, vaan perussopimus. Siinä asia ilmaistaan hieman toisin.
Äänivalta määritellään perussuunnitelman kahdeksannessa pykälässä. Siinä todetaan näin:
– Kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni alkavaa tuhatta asukasta kohti. Yksittäisen kunnan jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
VALTUUSTON yhteenlaskettu rajoittamaton äänimäärä on 141. Kun lasketaan yksi ääni alkavaa tuhatta asukasta kohti, Lappeenrannan rajoittamattomaksi äänimääräksi saadaan 71. Muiden osa on yhteensä 70.
Piirin hallintojohtaja Virpi Kölhi huomauttaa, että tässä vaiheessa on otettava huomioon perussopimuksen ehto eli se, että yhden kunnan äänimäärä voi olla enintään puolet kaikista. Lappeenrannan äänimäärä putoaa näin 70,5:een. Muiden jää 70:een.
Imatran äänimäärä valtuustossa on 30. Se on mukana kuitenkin vain erikoissairaanhoidosta ja erityishuollosta päätettäessä. Imatra on ulkona silloin, kun päätetään perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta.
– Lappeenrannan leikkuri toimii tässä tilanteessa samalla tavalla, selittää Virpi Kölhi.
Kun Imatra on poissa, valtuuston rajoittamattomaksi äänimääräksi jää 111. Lappeenrannan osuus leikkautuu puoleen siitä, 55,5:een. Muille jää 40 ääntä.
LASKENTA on hivenen mutkikasta. Kömmähdys perustamissuunnitelman ja perussopimuksen välissä on käynyt Lappeenrannan eduksi.
Virpi Kölhi korostaa, että äänivallan käytössä perussopimus on määräävä asiakirja, ei perustamissuunnitelma.
– Kun äänimäärä kokouksessa vahvistetaan, se vahvistetaan perussopimuksen mukaan. Ei tällaisessa tilanteessa voi noudattaa muuta kuin perussopimusta, Kölhi sanoo.
Nykyinen tilanne lyö korvalle perustamissuunnitelmaan kirjattua lausetta siitä, ettei millään kunnalla yksin ole enemmistöä päätöksenteossa.
Suunnitelma on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, pitäisikö sitä jotenkin muuttaa?
– Siihen en pysty ottamaan mitään kantaa, vastaa Virpi Kölhi.
ÄÄNIVALTA-KYSYMYS nousi keskustelun aiheeksi sote-piirin hallituksen ja valtuuston kokousten yhteydessä viime viikon lopulla.
Luumäkeläinen hallituksen jäsen Pentti Salenius on sitä mieltä, että näin ei äänivallasta sovittu terveyspiiriä perustettaessa.
Saleniuksella on vielä tallessa Lappeenrannan va. kaupunginkanslian lakimies Johanna Alatalon asiaan liittyvä sähköpostiviesti. Siinä Alatalo toteaa, että äänimäärää tarkasteltaessa olisi huomioitava molemmat piirin perustamisasiakirjat.
– Kovin hauskalle ei juttu tunnu, jos sopimuksien oikea tahto kikkaillaan jonkun eduksi, tuumii Salenius.
PIIRIN tarkastuslautakunnan puheejohtaja luumäkeläinen Heikki Lohi on sovittelevampi.
– Lappeenrannalla on kyllä puolen pinnan kaula, mutta mihinkähän se sitä käyttäisi. Talousarvio tai muu merkittävä asia vaatii kahden kolmasosan enemmistön.
Niissä tilanteissa, joissa Imatra ei osallistu päätöksentekoon ero Lappeenrannan hyväksi on 55,5 vastaan 40.
– Kiistämättä ero on isompi tässä. Mutta päätökset on tehty näin ja niiden mukaan mennään.
– Jos tällaisia ryhtyy kaivamaan, niitä löytyy, mutta se ei edistä asioita yhtään. Hedelmällisempi lopputulos saadaan, kun tehdään hartiavoimin yhteistyötä, Lohi sanoo.
ÄÄNIVALTA
Tapaus 1:
Rajoittamaton kokonaisäänimäärä 141.
Lappeenrannan äänimäärä 71. Muiden kuntien yhteenlaskettu 70.
Perussopimuksen mukainen leikkuri pudottaa Lappeenrannan äänet puoleen kaikista eli 70,5:een.
Tapaus 2:
Imatran (30 ääntä) ollessa pois päätöksenteosta, kokonaisäänimäärä on 111.
Lappeenrannan äänet puolet kaikista eli 55,5.
Muiden yhteenlaskettu 70-30 = 40.