NUOHOOJATILANNE on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen nuohouksesta vastaavan palotarkastajan Veikko Hautamäen mukaan maakunnassa kohtuullisen hyvä. Lappeenrannassa se voisi toki Hautamäen mukaan olla parempikin.
– Saamme Imatran alueelle kaksi uutta nuohoojaa. Imatran Nuohouspalvelu hoitaa nyt myös entistä Alpo Tuhkasen nuohouspiiriä Ruokolahdella, Hautamäki sanoo.
Imatralla oli aiemmin kaupungin oma nuohoustoimi. Pari vuotta sitten siitä luovuttiin ja nuohoojat ryhtyivät itsenäisiksi yrittäjäksi ja osakkaiksi Imatran Nuohouspalvelu Oy:öön.
– Imatralla kenenkään ei tarvitse huolehtia nuohoojan kutsumisesta, työt tehdään ajallaan, nuohooja Ari Pakarinen sanoo.
Lappeenrannan alueella tilanne on toinen, siellä kiinteistön omistajalla on paljon suurempi vastuu siitä, että hormit ja tulisijat tulee nuohottua riittävän usein. Vastaavasti taas Lappeenrannassa kiinteistön omistaja voi tilata nuohoojan vapaasti, piirirajoista välittämättä.
– Lappeenranta on vähän villiä aluetta. Joku on kutsunut sitä Suomen nuohouksen häpeäpilkuksi, Pakarinen kuvailee.
ETELÄ-KARJALASSA useissa kunnissa on runsaasti vapaa-ajan asutusta.
Kesämökit pitäisi nuohota vähintään kerran kolmessa vuodessa.
– Kesämökkien nuohous Ruokolahdella on meille haaste. Meillä ei ole tietoa siitä, mitkä kesäasunnot ja milloin meille siirtyneessä nuohouspiirissä on nuohottu, Pakarinen kertoo.
Kesämökkiläiset voisivat hänen mukaansa nyt ottaa yhteyttä Imatran Nuohouspalveluun ja tilata mökilleen nuohousajan, jos sitä tarvitaan.
– Vakituiset asunnot käymme kyllä läpi ilman pyyntöäkin. Kesäasuntojen kohdalla menee kuitenkin vuosi tai kaksi, että saamme työkierron toimimaan.
KESÄASUNTOJEN nuohoamista vaikeuttavat myös puutteet osoitenumeroinnissa ja talotikkaissa. Tikkaita katolle ei useinkaan ole. Tai jos on, niin aina niitä eivät nuohoojat uskalla käyttää.
– Monella kiinteistön osoitenumero on mökin seinässä kiinni, mutta vastaavaa tieto puuttuu nimettömän mökkitien alkupäästä, joka voi olla satojenkin metrien päässä. Meillä voi olla aikaa etsiä, mutta sairasautolla ei ehkä hätätapauksissa ole, nuohooja Ismo Hänninen sanoo.
Hänninen antaa myös vinkkejä tulisijojen käyttäjille.
– Tulisijoja tulisi lämmittää riittävästi ja kunnon vedolla. Näin hormit pysyvät puhtaampina ja pienhiukkashaitatkin vähenevät.
KUVATEKSTI
KAI SKYTTÄ
Nuohooja Ismo Hänninen taiteili perjantaina savupiippujen päällä Imatran Saarlammella.
Tulisijoja tulisi lämmittää riittävästi ja kunnon vedolla. Näin hormit pysyvät puhtaampina ja pienhiukkashaitatkin vähenevät.
Ismo Hänninen