LAPPEENRANTA. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kyösti Harju ei halua heittää kirvestä kaivoon Rakkolanjoen osalta, mutta katse tähyää jo seudulliseen yhteistyöhön ja Vuoksen vesistöön.
Kaupungin suunnitelma jätevesien purkamisesta Rakkolanjokeen on todennäköisesti saamassa kielteisen kannan Vaasan hallinto-oikeudesta. Aiemmin Imatra ei ole lämmennyt seudulliseen puhdistamoon.
– Aika näyttäisi nyt suotuisammalta seudulliseen käsittelyyn. Asia on sen verran suuri, että varmasti meitä ohjeistetaan ympäristöministeriöstäkin, jos tilanne ei ryhdy etenemään.
Vaikka Rakkolanjoki purkupaikkana saisikin hyväksynnän, haasteita on tulossa joka tapauksessa juomaveden osalta. Joutsenonkankaan vedenmäärä on Harjun mukaan liian vähäinen pumpattavaksi Lappeenrantaan saakka.
– Siltä osin suunta Taipalsaarelle päin näyttää todennäköiseltä. Kyse on molemmissa tapauksissa suurista investoinneista, jotka toteutuvat tulevien vuosien aikana tavalla tai toisella, Harju sanoo.
Tekninen lautakunta aloitti muiden lautakuntien tavoin vuodenvaihteessa kahden kulttuurin kohtaamisella. Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymisen myötä lautakunnasta tuli iso. Sillä oli jo toimikauden alussa selvät sävelet taloudenpidosta.
Edellinen lautakunta sai kaupunginhallitukselta melkein neljän miljoonan säästötavoitteet. Keväällä velvoite kasvoi puolellatoista miljoonalla.
Tuottoja piti saada 600 000 euroa lisää ja kuluja puolestaan karsia 900 000 euroa. Säästöistä tehtiin selkeä ohjelma, jonka puitteissa nipistettiin kaupungin 360-vuotisjuhlallisuuksista lähtien sähkönkulutukseen asti. Eniten karsittiin ympäristötöistä ja kunnossapidosta.
– Näyttää siltä, että kulujen karsinta on onnistunut. Mutta en usko, että saavutamme tavoiteltuja tuottoja. Ihmisiä kun ei voi määrätä ostamaan tontteja, Harju sanoo.
Toivonkipinä on vielä tulevissa tonttijaoissa. Jos ne onnistuvat ja tontit löytävät ostajansa, kasvavat samalla kaupungin tuotot. Kaupungilla on tällä hetkellä tonttitakuun piirissä Ruoholampi ja Rutola, joissa kaavoitusta paraikaa jatketaan. Vanhan Viipurintien laita on myös hiljalleen rakentumassa.
Kaupungin suurinvestoinneista Harju nostaa esiin kuutostien. Hanke oli Harjun mukaan kaupungille työvoitto, jota ehdittiin lobata vuosikymmeniä.
Vaikka itse tiehanke on valtion, uuteen tiehen yhtyvät liittymät ovat kaupungin vastuulla. Tiukan talouden aikanakin liittymien rakentamisesta selvitään, sillä hankkeen budjetointi on onnistunut hyvin.
– Jos hanke olisi alunperin budjetoitu vähääkään huolimattomasti, osa liittymistä olisi tässä tilanteessa jäänyt tekemättä.
Talouden taantuma on osaltaan myös auttanut budjetissa pysymistä. Esimerkiksi asfaltointiurakoiden hinnat ovat tulleet Harjun mukaan roimasti alaspäin.
Jos kuutostiehen liittyvät hankkeet ovatkin teknisen toimen suurin ponnistus, hyvänä kakkosena on Pallon kiertoliittymän urakka. Liittymän hinta on arvioitu 1,8 miljoonaan euroon. Vilkas liikenne ja ahdas paikka nostavat kustannuksia.
– Yrityksille, lähinnä Laroxille pitää olla suurin piirtein 24 tuntia tiet auki. Siellä on maakaasulinja, iso sähkökaapeli, rautatie ja normaali liikenne päälle eli rakentaminen on todella haasteellista, Harju kuvailee.
Harjun mielestä kaupungin strategia panostaa Myllymäen isojen yksiköiden keskittymään on oikea. Sijainti palvelee idästä tulevia turisteja. Harju pitäisi rajan potentiaalia vieläkin suurempana, jos rautatieyhteys Venäjälle olisi houkuttelevampi.
– VR:n pitäisi panostaa asemaan. Jos sijainti olisi vähän lähempänä keskustaa, kehittäminen olisi helpompaa. Junayhteys on vaivaton tapa liikkua.
Keskustan kehittämisessä moni asia nojaa tällä hetkellä kiinteistönomistajien toimiin. Esimerkiksi Kauppakeskus Ison-Kristiinan laajentamisrintamalla on Harjun mukaan ollut hiljaista.
Teknisen toimen operoima Valtakadun remontti jatkuu suunnitelmien mukaan, vaikka kalliiksikin se Harjun mukaan tulee. Koko kadusta tulee Kauppakadun mallin mukaan sähkölämmitteinen. Kaikki kadun yrittäjät eivät asiasta ole innostuneet.
– Pitkällä tähtäimellä joka paikassa sähkölämmitteiset kävelykadut ovat kovassa käytössä. Nyt kun katu tehdään, tehdään myös lämmitys, tai sitten se jää tekemättä, Harju sanoo.
Juttusarjassa haastatellaan lautakuntien uusia puheenjohtajia toimialan kuulumisista. Sarjan aiemmat osat ovat ilmestyneet 20. ja 23.7.
PEKKA HÖLKKI
Teknisen toimen vastuulle kuuluu rakentamista maan alla ja päällä. Kyösti Harju Kaukaan lämpölinjojen työmaan äärellä.
KYÖSTI HARJU
61-vuotias
Vaimo, tytär ja kaksi poikaa, kaksi lastenlasta
Puoluekanta: keskusta
Viljanviljelijä, maanviljelysneuvos
Kolmas kausi kaupunginvaltuustossa, Etelä-Karjalan jätehuoltoyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Toiminut myös Selman hallituksen puheenjohtajana.
Eduskuntavaaleissa ehdokkaana kolme kertaa TEKNINEN LAUTAKUNTA Maanviljelijä Kyösti Harju, pj (kesk.), toimitusjohtaja Jukka Korkeila, vpj (kok.), toimitusjohtaja Voitto Ampuja (sd.), kiinteistönvälittäjä Terttu Finska (kok.), tutkija Virpi Junttila (vihr.), toiminnanjohtaja Päivi Kukkonen (sd.), yliluutnantti, evp Risto Manninen (kok.), maanviljelijä Satu Miikki (ps.), farmaseutti Riitta Munnukka (kesk.), hammaslääkäri Jarmo Nieminen (myö), opettaja Juha Nikku (sd.), maanviljelijä Jorma Nisonen (kesk.), yrittäjä Markku Papinniemi (kok.), kaupunginpuutarhuri, eläk. Arto Pulkkinen (kd.) ja mielenterveyshoitaja Ritva Sironen (sd.).