Joutsenon naisen puvusta löytyy ripaus pyramidia

Puvun tärkeimmät osat ovat erikoisesti sidottu valkea huntu, runsaasti koristeltu esiliina sekä hurstutvaippa. Kansallispuvun vaiheet ja osat kerrotaan yksityiskohtaisesti juuri ilmestyneessä kirjassa.

SARI PULLINEN

LAPPEENRANTA. Tämän kirjan kirjoittamisesta päätettiin jo vuonna 1981. Kului kuitenkin 28 vuotta ennen kuin se saatiin julkaistuksi.

Perjantaina Joutsenon 370-vuotisjuhlallisuuksissa Leena Stenbergin ja kotiseutuneuvos Pertti Vuoren teos Joutsenon naisen kansallispuku vihdoin esitellään.

Joutsenon naisen puku on arkaainen, eli hyvin vanhaa perua. Esimerkiksi samanlaista ompelua kuin esiliinassa on löydetty 1400-luvulta Viipurin linnan pyyheliinoista. Myöhemmin tuo hedenompelu päätyi Joutsenoon ja sai nimekseen Joutsenon revinnäinen.

– Sitä ei tiedetä, miten kummassa se tänne tulikin, Pertti Vuori kertoo.

Soljessa on akanthuslehtikuvioinen kaiverrus. Samaa kuviota löytyy jo Egyptin pyramideista. Sitä löytyy muistakin kansallispuvuista, esimerkiksi Ruokolahden puvusta.

– Sellainenkin selitys on annettu, että solki oli yleinen naisten koru, jota laukkuryssät myivät, Vuori kertoo.

Kaikki puvussa olevat materiaalit ovat kotoisia, kuten lampaanvilla ja pellava. Ostettavaa ovat vain verkavyö ja silkkinauha.

Vanhin säilynyt joutsenolainen esiliina on 1700-luvulta, ja se on tallessa Kansallismuseossa. Hurstutvaipan esikuvia on löydetty 1800-luvun alusta.

Tämä arkaaisuus oli myös perusteena, kun Joutsenon puku valittiin Barcelonan kansallispukumuseoon vuonna 1981 edustamaan kaikkia suomalaisia kansallispukuja.

Kymmenen vuotta sitten Joutsenon naisen puku tarkistettiin. Kansallispuvun tarkistamisen tekevät Suomen kansallispukuneuvosto ja kansallispukuraati. Tarkistuksessa tulevat esiin vanhat alkuperäiset materiaalit, työtavat, värit, mittasuhteet, kaavoitus ja pukeutumisen yksityiskohdat.

Tarkistaminen viivästytti myös kirjan kirjoittamista. Kirjan eteen tuli myös lamaa ja rahapulaa sekä tekijöiden muita kiireitä, kuten Leena Stenbergin väitöskirja.

Leena Stenbergin tehtävänä oli kerätä kirjaan kansantieteellinen aineisto. Pertti Vuori kokosi paikallista perinnettä.

– Joutsenon miehen puku ei voi olla tarkistettu, sillä kaikkia sen osia ei ole löytynyt, Pertti Vuori kertoo.

Kirja Joutsenon naisen kansallispuku ilmestyi Joutsenon kotiseutuyhdistyksen Tulentallojain tarinoita -sarjassa.

l l l

Joutsenon naisen puku -kirja julkistetaan Joutsenon 370-vuotisjuhlapäivänä, perjantaina 7. elokuuta kello 18 Joutsenohallilla.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen