MAIJA VEHVILÄINEN
Ruotsinkielinen turisti jää Etelä-Karjalassa usein vaille äidinkielelleen käännettyä opastusta ja informaatiota. Lappeenrannan seudun yrityspalvelut Oy:n tuotepäällikkö Kari Niemelä kertoo, että jos esitteitä tai opasteita käännetään vieraille kielille, kielet ovat englanti ja venäjä.
Niille on käännetty esimerkiksi maakunnan lomaopas, kartat ja viikkokalenterit.
Tämä perustuu tutkimuksiin ja selvityksiin siitä, minkä verran turisteja mistäkin päin käy.
Venäjänkieliset opasteet eivät ole vanhoja nekään, sillä niitä on ollut vasta muutaman vuoden ajan. Käännöksiä alettiin tehdä, kun venäläisten matkailu näytti vain lisääntyvän. Ruotsinkieliset turistit ovat Niemelän mukaan melko pieni ryhmä.
Kääntäminen on myös pikkaisen kustannuskysymys. Ei venäjänkielisiinkään olisi ollut varaa ennen kuin matkailu sieltä kasvoi. Sen jälkeen pelimerkit vain oli kaivettava jostain.
Hiekkalinnan ja kauppakeskus Gallerian turisti-infoista kuitenkin saa suullista opastusta myös ruotsiksi.
Tänä kesänä meillä on töissä yksi tyttö, joka opiskelee Ruotsissa ja osaa kieltä ihan täydellisesti, vakuuttaa Etelä-Karjalan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Hannu Lappalainen.
Lappalainen lisää, että ruotsalaiset turistit osaavat usein myös hyvin englantia. Infopisteissä palvelua saa myös esimerkiksi ranskaksi ja tanskaksi.
Myös Etelä-Karjalan museossa, Taidemuseossa ja Wolkoffin talomuseossa voi tilata opastetun kierroksen useilla eri kielillä. Vieraskielinen opastus maksaa 68 euroa, kahdeksan euroa enemmän kuin suomenkielinen.
Museoista kertovat esittelytekstit on käännetty englannin ja venäjän lisäksi ruotsiksi.
Kaupanteossa venäläisten ostovoima on osattu ottaa huomioon jo pitkään. Useat eteläkarjalaisliikkeet ovat palkanneet venäläisiä myyjiä.
Imatran Muoti Modan, Vero Modan ja Espritin omistaja Sari Tukiainen toteaa, että venäjän kielestä on paljon apua etenkin silloin, kun asiakas ei osaa venäjän lisäksi esimerkiksi englantia.
Liikkeissä työskentelee kolme venäläistä myyjää. Venäläiset muodostavat merkittävän osan imatralaisliikkeiden asiakaskunnasta.
Ei aina tarvitse turvautua käsimerkkeihin, Tukiainen toteaa.
Lappeenrannan Halosen myymäläpäällikön Nina Haimilan mukaan vaatekaupassa työskentelee yhteensä kuusi venäjän kielen taitoista myyjää.
Ihan kaikki eivät osaa englantia. Kaikista myyjistä ehkä kaksi pärjää ruotsiksi, Haimila laskee.
Haimilan mukaan kuukauden aikana kävijöistä 2035 prosenttia on venäläisiä.
Kirsi Tersa Lappeenrannan K-Raudasta kertoo, että liikkeessä on saanut palvelua venäjäksi vuodesta 1994 lähtien. Silloin venäläisten työntekijöiden palkkaaminen herätti paljon epäluuloja.
Ihmisillä oli käsitys, että palvelemme täällä vain venäläisiä.
Tersa muistuttaa, että kaikilta työntekijöiltä edellytetään myös suomen kielen taitoa. Henkilökunta osaa Tersan mukaan myös melko hyvää englantia, ja tarvittaessa palvelua saa ruotsiksi ja saksaksikin.
Pelkkä kielitaito ei kuitenkaan tee hyvää myyjää.
Rautakaupassa ongelmia tuottaa Tersan mukaan vieraskielisen myyjän perehdyttäminen. Tekninen sanasto vaatii opettelua.