Etelä-Karjalan yrittäjät arvioivat toimintaedellytykset maakunnassa heikommiksi kuin muualla maassa toimivat yrittäjät. Yrittäjyysilmapiirin kokonaisindeksi on Etelä-Karjalassa pakkasen puolella.
Tiedot tulevat ilmi Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrista, joka selvittää puolivuosittain yritysten näkymiä. Yrittäjäjärjestön jäsenille tehty kysely osoittaa pienten ja keskisuurten yritysten suhtautuvan Etelä-Karjalassa erityisen nuivasti julkisen vallan asenteeseen ja toimintaan.
Lappeenrantalaisen Insinööritoimisto Karelplan Oy:n toimitusjohtaja Unto Karjalainen pukee tilastolukujen takana olevan tyytymättömyyden sanoiksi.
– Julkista hankintalakia luetaan eri puolilla Suomea eri tavoin. Muualla vedetään kotiinpäin. Täällä esimerkiksi kaupungin urakat annetaan mieluummin ulkopuolelta tuleville, Karjalainen lataa.
Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila myötäilee Karjalaisen näkemystä. Korkeilan mukaan huonoksi esimerkiksi kunnan ja yrittäjien suhteesta käy Lappeenrannan vallannut yhtiöittämishuuma.
– Yhteiskunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen tähtäävä kehitys huolestuttaa yrittäjiä, Korkeila sanoo.
Barometrin mukaan yrittäjiä kaiversi Etelä-Karjalassa eniten elekeinopolitiikka kokonaisuudessaan.
Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla arvotettiin Etelä-Karjalassa reippaasti muuta maata huonommaksi.
Muusta maasta poiketen negatiivisiksi asioiksi koettiin myös sopivan työvoiman saatavuus sekä yritysten välinen yhteistyömahdollisuus. Korkeilan mielestä kyse on erityisesti pienten yritysten verkostojen puutteesta.
– Isot yritykset osaavat tämän jo paremmin, Korkeila sanoo.
Elinkeinoilmastoon vaikuttavista tekijöistä ainoastaan asuinympäristön ja toimitilojen viihtyisyyttä sekä tonttien saatavuutta pidettiin Etelä-Karjalassa koko maan keskiarvoa parempana.
Yrittäjyysilmapiiriä Etelä-Karjalassa kohentaa markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen. Yrittäjät kokevat yhteistyön pankkeihin pelaavan.
Toisaalta kasvuhakuisilla yrityksillä on barometrin mukaan vaikeuksia saada rahoitusta. Lainan saanti kariutuu yleensä vakuuksien puutteeseen, mikä etenkin palvelualalla on yleinen ongelma.
Finnveran myöntämiä suhdannelainoja on myönnetty tänä vuonna Kaakkois-Suomessa ahkerasti.
Terveitä yrityksiä taantuman yli saattelevaa rahoitusta on käytetty nyt vajaa 40 miljoonaa, mikä on saman verran kuin viime vuonna kokonaisuudessaan.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Kultaseppämestari Simo Karjalaisen yritys aloitti taantumaan sopeutumisen jo pari vuotta sitten.