MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Tonneittain kiveä irtoaa Nordkalkin avolouhoksen seinämästä yhdessä humauksessa.
Vajaan kymmenen sekunnin kuluttua louhoksen eteläpäästä kuuluu uusi jyrähdys ja toiset 15 000 tonnia kiveä irtoaa seinämästä.
Tarkkailemme räjäytyksiä louhoksen reunalla suuren betonisiilon antamassa suojassa. Alhaalla louhoksessa räjähtää kahdessa sarjassa satoja kiloja räjähdysainetta.
Varomääräykset ovat tiukat. Ennen räjäytyksiä louhintatyönjohtaja Hannu Hevosmaa soittaa sekä lentokentälle että rautateiden kulunvalvontaan ja ilmoittaa räjäytyksistä kello 13.34. Lentoliikenne Lappeenrannan lentokentällä ja junaliikenne Karjalan radalla keskeytetään räjäytysten ajaksi.
Kaikki louhoksella työskentelevät siirtyvät räjäytysten ajaksi sisätiloihin ja sisätiloissakin oleskelu louhokselle päin avautuvien ikkunoiden ääressä on kiellettyä.
Suurista luvuista huolimatta räjäytys ei kuulosta tai tunnut näköetäisyydeltäkään katsottuna ja koettuna ukkosen jyrähdykseltä, vaan se on pikemminkin jonkinlainen humahdus.
Räjäytystyö on taitolaji, jossa Hevosmaalla on vuosikymmenien kokemus.
– Räjäytys etenee sarjana yksi reikä kerrallaan. Meille on tärkeää hallita räjähdysten aiheuttamaa tärinää ja kentästä irtoavien kivien liikettä, Hevosmaa kertoo.
Kysymys on siten erittäin suurta ammattitaitoa vaativasta erikoistyöstä. Missään muualla Suomessa avolouhos ei toimi yhtä lähellä kaupungin keskustaa kuin Lappeenrannassa.
Hevosmaan mukaan yhtä räjäytystä varten räjäytettävään kenttään porataan 20-30 reikää tiettyyn kuvioon. Reiät ovat 15-25 metriä syviä ja yhteen reikään panostetaan keskimäärin noin 40 kiloa räjähdysainetta kerralla.
Jokainen räjäytys tehdään mittatilaustyönä.
Porauksen jälkeen poratut reiät mitataan ja mittaustulosten perusteella tehdään räjäytyssuunnitelma. Saman räjäytyskentän panostuksessa käytetään rinnakkain erilaisia räjähdysaineita tilanteen mukaan.
Räjähdysaineiden annostelu on Hevosmaan mukaan hyvin hienossa haarukassa.
– Jos räjähdysainetta käytetään enemmän, räjähdysten aiheuttama tärinä vähenee, mutta kivet lentävät pidemmälle. Jos räjähdysainetta käytetään vähemmän, räjähdysten aiheuttama tärinä voimistuu, Hevosmaa selvittää.
Räjähdysten aiheuttamaa tärinää seurataan Hevosmaan mukaan tarkasti tärinämittareilla.
– Pidämme juuri sen takia räjäytysten välillä sellaisen vajaan kymmenen sekunnin tauon, että tärinämittarit ehtivät kalibroitua.
Sähköinen järjestelmä räjäyttää kentän reikä kerrallaan. Kivet lentävät tämän vajaassa kolmessa sekunnissa etenevän räjähdysten aallon voimasta kohti etelää.
– Me puhummekin räjäyttämisen sijasta ampumisesta. Kivet lentävät räjäytyksessä haluttuun suuntaa ikään kuin tähdättyinä laukauksina, Hevosmaa sanoo.
Kalkkikiveä on Lappeenrannassa kaivettu lähes sata vuotta. Hevosmaan mukaan Nordkalkin nykyisissä tuotanto- ja konttorirakennuksissa ei ole havaittu tärähtelyn aiheuttamia rakennevaurioita, vaikka osa rakennuksista seisoo aivan avolouhoksen vieressä.
Hevosmaa ymmärtää kaupunkilaisten huolen.
– Olen tarjonnut kaikille, jotka ovat valittaneet tärinästä, tärinämittaria. Osa on sen ottanut, osalle on riittänyt se, että olemme selvittäneet heille, miten me täällä toimimme, Hevosmaa kertoo.
KUVATEKSTI
MATTI SAARELA
Hallittu räjähdysten sarja nostaa kivet irti louhoksen seinämästä. Yhden räjäytyskentän panostamiseen voidaan käyttää jopa pari tuhatta kiloa räjähdysainetta. Kenttä räjäytetään reikä kerrallaan ja tämä räjäytysten aalto kulkee koko kentän läpi vajaassa kolmessa sekunnissa.