Imatrankosken koulun eskarijuna puksuttaa täyttä höyryä

Uudenkarheassa eskarissa pyöritetään kahdessa ryhmässä 31 lasta. Iltapäivisin tahtoo happi loppua.

MINNA MÄKINEN

IMATRA. Lapset vilisevät silmissä Imatrankosken koulun uudessa eskarissa. Entiset kirjaston tilat ovat täyskäytössä.

31 lapsen ja viiden aikuisen vahvuinen esikoulu aloitti toimintansa elokuussa. Kaikki oli uutta: lapset, tila, tiimi.

– Aluksi muutos tuntui isolta, mutta nyt kaikki toimii pääpiirteissään hyvin, toteaa lastentarhanopettaja Sirkku Nieminen.

Kollega Hanna Lintunen on samaa mieltä.

KAHDESSA kerroksessa olevien tilojen puute on, että ilmanvaihto ontuu. Varsinkin iltapäivisin tahtoo happi loppua.

– Alussa vaivasi myös lelujen puute, ja saimme haalia tavaraa ympäri kaupunkia. Tilojen kehittäminen jatkuu koko ajan. Aiomme tehdä tänne sermeillä erillisiä leikkitiloja, kertoo Nieminen.

Kun kaikki lapset ovat yhtä aikaa sisällä, desibelit kohoavat.

– Se koettelee välillä korvia, tietää Nieminen.

LAPSET on jaettu kahteen ryhmään, joilla on omat päiväjärjestyksensä. Niin tämä keskiverto eskariporukkaa suurempi lapsimäärä on saatu sopimaan tiloihin.

– Vanhempien toiveesta teimme ryhmäjaon niin, että Imatrankosken päiväkodista tulleet lapset ovat omana ja Mikonpuistosta tulleet omana ryhmänään, kertoo Nieminen.

Hän itse tuli Imatrankosken eskariin Vuoksenniskan esikouluryhmästä. Hanna Lintunen siirtyi Mikonpuistosta.

IMATRALLA esiopetukseen osallistuu käytännössä koko ikäluokka. Lappeenrannassa eskarilaisia on ikäluokasta 98 prosenttia. Luku on sama myös koko valtakunnassa.

Imatrankosken eskarin opettajat korostavat, että esikoulussa ei prepata lasta koulua varten. Leikki on yhä pääasia. Vuoden aikana opitaan kuitenkin ryhmässä ja kouluympäristössä toimimista.

– Tavoite on, että jokaisella on kavereita ja kaikki kuuluvat porukkaan. Lapset oppivat myös omatoimisuutta – huolehtimaan itsestä ja omista tavaroistaan, sanoo Nieminen.

Esiopetuksella on oma opetussuunnitelmansa. Imatran kaupunki päivittää suunnitelmaa parhaillaan. Se otetaan käyttöön näillä näkymin ensi syksynä.

LINTUSESTA on tärkeä saada herätettyä eskarilaisissa oppimisen ilo ja halu.

– Me tutkimme ja otamme selvää.

Eskarin seinälle ovat lapset jo ehtineet rakentaa junaradan.

– Rata tehtiin seitsemän sentin mittaisista oksista. Lapset harjoittelivat siinä mittaamista ja tutustuivat syksyn väreihin, kertoo Lintunen.

RADALLA on myös lähtöpiste: Omenatarhan asema. Sieltä käynnistyy piakkoin Villi-veturin kevääseen kestävä matka.

– Nyt teemme vielä huoltotöitä ja omenasosetta, paljastaa Lintunen.

Matkan aikana radan ympärille ilmestyvät ainakin Sammakkosaaren ja Kertunkiepin asemat. Matka päättyy keväällä Versomäelle.

– Teemme myös sivuprojekteja aiheista, joista lapset kiinnostuvat, Lintunen kertoo.

Toistaiseksi pojat ovat osoittaneet kiinnostusta liskoihin ja dinosauruksiin. Tytöt rakastavat piirtämistä.

KUVATEKSTI

PÄIVÄ HEISKANEN

”Eskarissa ollaan siksi, että täällä oppii lukemaan ja kaikki jutut. Mukavinta on se, että täällä on Villen (isoveli) vanha eskariopettaja. Tähän asti kivointa on kai ollut junaradan rakentaminen. Siihen tulee vissiin juniakin. Ruuat on hyvät. Parasta on kaalilaatikko.”

Lenni Kiuru, 5

”Mie tykkään täällä olla. Ei täällä tarvi oppia asioita. Piirtäminen ja leikkiminen on mukavinta. Villi-veturi -tehtävien tekeminen on välillä tyhmää. Ne on liian helppoja.”

Einojuhani Kostiainen, 5

”Eskarissa ollaan, että oppii jotakin. Leikkiminen ja piirtäminen on kivointa. Täällä saa leikkiä tarpeeksi. Syömisestä en välitä, kun yleensä ei ole nälkä. Ruuat on kyllä hyviä, paitsi riisi ja kana. Lempiruoat on nakkikeitto ja perunamuusi ja nakki. Odotan, että eskaritehtävät tulisivat vähän vaikeammiksi, ihan vähäsen.

Ronja Evälahti, 6

”Täällä ei tehdä aina tehtäviä. Välillä ollaan puokkeja (puolipäiväisiä). Miun lempiruoka täällä on riisipuuro. Toiseksi paras on kanankoipi, mie tykkään syödä siitä vaan nahat. Eskarin jälkeen mie meen kavereille.”

Aatu Hälvä, 6

”Joskus miuta kutsuttiin pikku Emmaksi, mutta nyt mie oon iso Emma, kun tulin eskariin. Kivointa on eskaritehtävien teko. Tyhmintä on se, kun aamupiirissä pitää istua niin kauan ja odottaa omaa vuoroa. Parasta ruokaa on spagetti.”

Emma Suomalainen, 6

Lasten rakentaman junaradan lähtöpaikka on Omenatarhan asema. Keväällä Villi-veturin matka päättyy Versomäelle.

– Kirjaimia tarvitaan siihen, että tietää, mitä karkkeja pusseissa on.

Eskarilaisen vastaus

– Numeroita tarvitaan siihen, että tietää pelitulokset.

Eskarilaisen vastaus

Imatrankosken eskarin

päiväjärjestys

Eskarin kesto on neljä tuntia.

Klo 6.30: Avaamme ovet. Vapaata leikkiä, lueskelua.

Klo 8: Aamupala koulun ruokalassa.

Klo 8.30: Ohjattua toimintaa.

Klo 9.45: Ulkoilemaan.

Klo 11.05: Ruokailu. Vapaata leikkiä, pelejä.

Klo 12.15: Luku- ja lepohetki kokopäivähoidossa oleville.

Klo 12.30: Kotiin lähtijät odottelevat hakijaa sisällä tai koulun pihalla.

Klo 14: Välipala koulun ruokalassa. Vapaata leikkiä, ulkoilua.

Klo 17: Suljemme.

(Ryhmä Susanterit)

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen