LAPPEENRANTA. Läänintaiteilijan työ lienee haastavaa, mutta rankkaa se on katosta roikkuminenkin. Tämän tietää lappeenrantalainen kuvanveistäjä Sirpa Hynninen. Keskiviikkona kuvataiteen läänintaiteilijan kaksivuotiseen pestiin valittu Hynninen nimittäin roikkui Etelä-Karjalan taiteilijaseuran 20-vuotisnäyttelyyn tulevaa teosta tehdessään katosta.
– Monivuotisen yhteistyökumppanini Vesa-Ville Saarisen kanssa teimme videoteoksen. Olen siinä kuvattavana. Tämä toistaiseksi viimeinen taiteellinen työni oli aika fyysinen ponnistus, nauraa taiteilijaseuran puheenjohtajana seitsemisen vuotta toiminut Hynninen.
Hynninen siis hyvin tietää, minkälaisia ponnistuksia taiteen tekeminen, sen esille saaminen ja leivässä pysyminen vaatii. 15 vuotta taiteilijuutta kokenut Hynninen aikookin nyt pistää itsensä likoon kuvataiteilijoitten tien tasoittamiseksi ja ongelmakohtien korjaamiseksi.
– Taiteilijoiden esille tuominen ja asioiden ajaminen on työni punainen lanka.
Imatralla sijaitsevan Saimaan ammattikorkeakoulun taiteen yksikön ansiosta kuvataiteilijoiden määrä alueella kasvaa koko ajan. Yksikkö on kuvataiteissa Suomen suurin 40 aloituspaikallaan.
– Kaakkois-Suomessa on valtavasti erinomaisia kuvataiteilijoita. Kuvataiteilijat ja heidän teoksensa pitäisi saada tunnetuiksi, saada teokset ja ihmiset kohtaamaan, visioi Hynninen.
Tällaista työtä hän on jo aloitellutkin laadittuaan Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan tilauksesta hankesuunnitelmaa kuvataiteilijoiden aluekeskuksesta, taidelinkistä.
– Tuon aluekeskuksen eteenpäin vieminen on yksi läänintaiteilijan päätehtävä.
Aluekeskuksen toiminta saa vauhtia Etelä-Karjalan taiteilijaseuran taidelainaamosta, joka laajenee Kaakkois-suomen kattavaksi.
– Taidelainaamossa saa käsityksen, millaista taidetta alueella tehdään. Se tekee alueen taiteilijoita tutuksi, ja heidän töitään on näin helppo lainata ja ostaa.
Läänintaiteilijan tuleva työpiste sijaitsee Lappeenrannassa, kaupungin järjestämissä tiloissa.
– Toimistossa en istu, vaan kierrän ympäri Kaakkois-Suomea. Työ on liikkuvaista ja se vie ihmisten pariin.
Taiteilijan leipä on tiukassa. Työtä on tehtävä, yleensä monenlaista työtä. Hynninenkin on taiteen tekemisen ohella muun muassa opettanut.
– Ei sillä luomisen innolla pelkästään elä. On taiteilijankin syötävä ja maksettava vuokransa. Apurahat ovat auttaneet viime vuosina taiteeseen keskittymistä.
– Painiskelin työtilaongelman kanssa vuosikausia. Minua onnisti ihan sattumalta, kun löysin tyhjän tilan samasta rakennuksesta, jossa olen vuokralla.
Hynninen vertaa kuvataiteilijan työtä yrittäjyyteen.
– Ei ole valmista työpaikkaa opintojen jälkeen. Työpaikka täytyy itse luoda, hankkia työtilat ja luoda työskentelyedellytykset, tarjota teoksia esille, hakea apurahoja. Tarvitaan omatoimisuutta, määrätietoisuutta, rohkeuttakin.
– Ero yrittäjyyteen on siinä, ettei taiteilija voi ajatella tekevänsä sitä, mitä kuluttajat haluavat tai mistä maksetaan.
Taiteen tekeminen jää nyt Hynniseltä kahdeksi vuodeksi. Hynninen on tunti valintansa jälkeen vielä vähän pyörryksissä. Hihat hän on jo henkisesti käärinyt.
– Sen tiedän, että kovasti on töitä edessä.
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta valitsi kuvataiteen läänintaiteilijan seitsemästä hakijasta.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Sirpa Hynninen väntää taiteilijoita esille vaikka jakoavaimella.
Ei sillä luomisen innolla pelkästään elä. On taiteilijankin syötävä ja maksettava vuokransa.
Sirpa Hynninen
Sirpa Hynninen
Syntynyt vuonna 1963 Jäppilässä Etelä-Savossa.
Asuu nyt Lappeenrannassa.
Koulutukseltaan taiteen maisteri.
Aloitti taideopintonsa Imatran taidekoulussa.
Kuvanveistäjä (”Teen kolmiulotteisia teoksia tilaan”.) Etelä-Karjalan taiteilijaseuran puheenjohtaja vuodesta 2003.
Nauttii parhaillaan valtion kolmevuotista taiteilija-apurahaa.