IMATRA. Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus on jossain muualla kuin paperintuotannossa. Sitä eivät muuta muuksi valtion tukitoimetkaan. Tätä mieltä olivat Itä-Suomen maakuntaliittojen huippukokouksessa tiistaina keskustelleet metsäteollisuuden asiantuntijat.
Paperin tuotantoa ei voida pelastaa valtion täsmätoimilla. Energiaveron alennuksen kustannusvaikutus olisi 65 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä ei pelasteta Varkauden tehdasta, totesi tutkija Jakob Donner-Amnell Joensuun yliopistosta.
PAPERILIITON puheenjohtajan Jouko Ahosen mielestä energiaveron alennus olisi kuitenkin signaali siitä, että valtio uskoo edelleen Suomessa toimivaan metsäteollisuuteen.
Donner-Amnellista keskustelua metsäteollisuuden tulevaisuudesta leimaa näköalattomuus. Etsitään kuumeisesti keinoja nykyisen teollisuuden pystyssä pitämiseksi sen sijaan, että pohdittaisiin minne ollaan menossa.
Bulkkituotteessa ainoa lääke kannattavuuden kasvattamiseen on kustannustehokkuus, sanoi konsulttiyrittäjä Markku Pentikäinen.
METSÄTEOLLISUUDEN tulevaisuus tullee olemaan uusissa puupohjaisissa tuotteissa. Niiden kehittämiseen menee kuitenkin aikaa viidestä kymmeneen vuotta. Metsäteollisuus on tähän saakka panostanut tuotekehitykseen vain vähän.
Summa on ollut 0,70,8 prosenttia liikevaihdosta kun se on konepajateollisuudessa kaksineljä prosenttia, Nokialla kymmenen ja lääketeollisuudessa 20 prosenttia, kertoi erotustekniikan keskuksen johtaja Vesa Karvonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
SUURIMMAT mahdollisuudet ovat bioenergiassa, kuten biopolttoaineissa.
Se on bisnesalueista merkittävin. Suomeen täytyy ja voidaan synnyttää lähivuosina metsäteollisuudesta riippumatonta bioenergiatuotantoa, sanoi Donner-Amnell.
Toiseksi suurten mahdollisuuksien alueeksi hän listasi puun käytön entistä laajamittaisemmin pakkauksissa ja rakentamisessa.
KEHITYSTYÖN ongelma on asiantuntijoista metsäteollisuuden taipuvaisuus suuruuden tavoitteluun.
Suuria toimijoita eivät pienet rahavirrat kiinnosta, totesi Ahonen.
Pentikäisestä suuruuden tuoma sokeutuma johtuu siitä, että metsäteollisuudessa ei muisteta, miten pienestä on aikanaan lähdetty liikkeelle.
DONNER-AMNELL ihmetteli valtion omistajapolitiikkaa Stora Ensossa.
Olen ihmetellyt Kemijärven tehtaan sulkemisesta saakka, miksi Suomen valtio ei voi käyttää omistajavaltaansa, mutta Wallenbergin suku voi.
Donner-Amnellista on ristiriitaista, että valtio tulee hätiin vasta kun yritys on ilmoittanut tehtaiden sulkemisista.
Valtion harjoittama osinkojen kuittaaminen ja metsäsektorin kehittäminen ovat ristiriidassa. Valtion pitäisi irrottautua omistajaroolistaan.
KUVATEKSTI
KAI SKYTTÄ
Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus mietitytti tiistaina Jakob Donner-Amnellia (vas.), Vesa Karvosta, Jouko Ahosta, Juha Ojalaa ja Markku Pentikäistä.