Myllymäen laskettelurinteitä uhkaa taas lumeton alkutalvi

Lumetusongelmat alkoivat uuden vedenottamon myötä. Ratkaisuksi on tarjolla putki Saimaaseen. Rakentamisen hinta on miljoona euroa.

JOUTSENON Myllymäen laskettelukeskus heittää oman pujottelukeppinsä Lappeenrannan vesisoppaan. Laskettelukeskus on kärsinyt rinteiden lumetusongelmasta kaksi edellistä talvea. Keskus on käyttänyt alueelle virtaavan Myllypuron vettä, mutta sen virtaama on pienentynyt vuodesta 2007.

Varmaa syytä Myllypuron virtaaman pienentymiseen ja lumetukseen käytetyn pintaveden laskuun ei ole. Virtaama on kuitenkin vähentynyt alueen vedenottamon laajennuttua. Lappeenranta on sekä ottanut alueelta vettä Joutsenon keskustaan että myynyt sitä Imatran käyttöön vuoden 2007 alusta.

– Muina talvina puro on virrannut yli, vaikka vettä olisi käyttänyt kuinka. Nyt se on totaalisesti loppunut lumetusten aikana, yrittäjä Antti Koivisto sanoo.

Vesi tulee Korpikeitaan lähteestä. Vedenottamolla on lupa 4 000 kuutioon vuorokaudessa. Joutsenoon vettä menee noin 1 500 kuutiota ja Imatralle noin 1 700 kuutiota vuorokaudessa tällä hetkellä. Laskettelukeskuksen vedenkäyttö ei Koiviston mukaan ole lisääntynyt keskuksen laajentumisesta huolimatta.

KOIVISTO on toiminut Myllymäessä vuodesta 1996. Sesonki on käynnistynyt yleensä marraskuun puolivälin ja joulukuun alun välisenä aikana ja jatkunut huhtikuulle. Vettä kuluu alkutalvesta, marraskuun puolivälin ja tammikuun alun välillä huipputarve on noin 150 kuutiota tunnissa, 3–6 tuntia päivässä.

Alkava sesonki jää Koiviston viimeiseksi. Vuokrasopimus päättyy syyskuussa 2010 eläköitymiseen. Koivisto uskoo, että keskukseen löytyy uusi yrittäjä, mutta se edellyttää lumetusongelman ratkaisua pikaisesti. Hänen mukaansa yrittäjä jää kuitenkin löytymättä, jos ongelmanratkaisun maksaja on yrittäjä.

MYLLYMÄEN laskettelukeskus on Koiviston aikana kiinnostanut kävijöitä tasaisesti. Huonoinakin sesonkeina keskuksessa on ollut 30 000 kävijää, ennätys, yli 40 000 kävijää, tuli viime talvena. Keskuksessa käyvät erityisesti paikalliset ihmiset, mutta sinne tullaan yhä useammin myös itärajan takaa.

– Venäläisten kävijöiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti ja venäläisistä kävijöistä huomattava osuus on nykyisin vakiintuneita kävijöitä, yrittäjä kertoo.

Venäläiset keskuskävijät jättävät turistieuroja myös muualle kuin Joutsenon Myllymäkeen. Venäläiset laskettelumatkailijat yöpyvät pääasiassa Imatralla.

LASKETTELUKESKUKSEN omistaa Lappeenrannan yritystila Oy. Yhtiö on kiinnostunut pitämään tilat vuokralla ja huolestunut siitä, että keskuksen rinteitä ei kyetä lumettamaan niin tehokkaasti kuin olisi suotavaa. Lumetusongelman poistamista on tarkasteltu konsulttien kanssa. Ratkaisu on kallis.

– Muuta varmaa ratkaisua kuin veden ottaminen Saimaasta ei ole löytynyt. Saimaalta on matkaa Myllymäkeen 4,7 kilometriä. Putken rakennuskustannus on noin miljoona euroa, Lappeenrannan yritystila Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Paavoseppä (kesk.) sanoo. Maksaja on viime kädessä kunta.

– Yhtiö joutuu miettimään rahoituksen järjestämistä. Se voisi sisältyä vuokraan pitkässä juoksussa, mutta kustannus on niin suuri, että on kyseenalaista mahduttaa se vuokraan. Aikataulu on kiireinen ja monia muitakin kysymyksiä, kuten maanomistajien lupa, on ratkaistavana, Paavoseppä kertoo.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö