MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevien asiantuntijoiden valmennus avasi uuden sotilaallisen ulottuvuuden Imatralla. Sisäministeriön kriisinhallintakeskus CMC Finland järjesti ensimmäisen yhteistyökurssinsa raja- ja merivartiokoulun kanssa.
CMC:n koulutussuunnittelijan Olivia Setkicin ja rajan puolelta kurssia vetäneen kapteeni Juha Klemetin mukaan kokemus oli molemmin puolin myönteinen.
– Kerta oli ensimmäinen, muttei viimeinen, Setkic kiitti perjantaina päättyneen pilottikurssin antia.
SUOMESSA ulkoministeriö valikoi ne siviilikriisinhallinnan operaatiot, joihin suomalaisia lähetetään. Lähtijöiden koulutuksen hoitaa sisäministeriön CMC. Tällä hetkellä maailmalla on suomalaisia asiantuntijoita lähes kansallisen strategian mukainen maksimimäärä, noin 150.
Olivia Setkicin mukaan eniten asiantuntijatilauksia kansainvälisiin kipukohtiin tekee Suomelle tällä hetkellä EU, jolle siviilikriisinhallintatehtävät ovat yhteisön ulkopolitiikkaa. Ykköskohde on Kosovo. EU tukee sotien raunioilta itsenäistyneen uuden maan yhteiskunnallisten perusrakenteiden pystyttämistä.
EU:n ensimmäinen kriisinhallinta-avun kohde oli entisen Jugoslavian sotien jälkeen Bosnia. Kosovon jälkeen EU:n tärkeimpiä kriisinhallinnan kohdemaita ovat nykyään Georgia ja Afganistan.
Suomalaiset ovat Setkicin mukaan menestyneet Brysselin tilaamissa töissään hyvin. Kysyntää on. Tarjoutumisessa saattaa olla vaihtelua kohteesta riippuen.
– Nyt Afganistaniin ei ole sellaista tunkua kuin muualle. Turvallisuusriski sinne lähtijän on otettava.
OPERAATIOITA siviilikriisinhallinnassa järjestävät myös YK ja ETYJ. Toteuttajasta riippumatta töihin otettavilta asiantuntijoilta edellytetään vankkaa oman alansa ammattiosaamista, hyvää englannin kielen taitoa sekä sosiaalista sopeutumiskykyä.
– Aina mennään vieraaseen kulttuuriin. Sinne ei mennä tekemään asioita itse, vaan hienovaraisesti mentoroimaan ja ohjaamaan paikallisia toimijoita, Setkic sanoo.
Paikallisten toiveita ja tarpeita Imatran kurssilaiset kuulivat jo koulun penkillä, sillä kansainväliseen sessioon osallistui muutamia viranomaisia muun muassa Kosovosta.
ENITEN siviilikriisinhallinnan tehtäviin kysytään Setkicin mukaan nyt poliiseja. Myös raja-, tulli- ja oikeusviranomaisia tarvitaan.
Nykyään Espoossa työskentelevä raja- ja merivartiokoulun kapteeni Mika Suomalainen oli ETYJ:n tehtävissä rajatarkkailijana Georgiassa maan ruusuvallankumouksen aikaan. Keikka oli oivallinen kansainvälisyyskoulu.
– Meidän tarkkailuasemallamme oli ihmisiä 14 maasta, Suomalainen muistelee.
Georgian jälkeen Suomalainen oli kaksi vuotta maailmalla Puolassa päämajaa pitävän Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin tehtävissä. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat edelleen.
– Frontex oli oikein hyvää aikaa, koska voin viedä perheen mukana Varsovaan, Suomalainen kertoo.
KUVATEKSTI
MATTI VEIJALAINEN
Georgian käynyt kapteeni Mika Suomalainen ja suunnittelija Olivia Setkic toivovat kriisinhallintakeskuksen ja rajakoulun yhteistyön jatkuvan.