HANNA KUUSISTO
Venäjän kielen opetusta olisi lisättävä 7-9-luokkalaisille Etelä-Karjalan yläkouluissa. Yläkoulujen rehtoreiden mielestä venäjää pitäisi opiskella ja opettaa enemmän.
Ongelma on kuitenkin se, ettei venäjän kielen valinnaisaineryhmiä saada yläkouluissa täyteen. Tällä hetkellä seitsemässä Etelä-Karjalan yläkoulussa ei opeteta laisinkaan venäjää.
Asiaa selviää Etelä-Saimaan tekemästä kyselystä, johon 16 Etelä-Karjalan yläkoulun rehtoria sähköpostitse.
Kyselyyn vastanneissa kouluissa opiskelee yhteensä 3 463 yläkoululaista, joista vain 314 opiskelee venäjää.
– Venäjän kieltä ei opiskella niin paljon kuin pitäisi. Kielten opiskelu ja oppiminen on työlästä eikä se houkuttele valitsemaan vapaaehtoista kieltä, jos koti ei tue, kannusta, ohjaa ja vähän painostakin nuoren valintoja, sanoo Lappeenrannan Joutsenon koulun rehtori Mika Luukkonen.
Luukkosen mielestä venäjän opiskelun rasitteena ovat myös suomalaisten ennakkoluulot venäläisiä ja Venäjää kohtaan.
– Vaikka maantieteellisesti sijaitsemme lähellä ja näemme venäläisiä päivittäin, esimerkiksi rajamuodollisuudet hankaloittavat koulun tasolla tehtävää yhteistyötä.
Lappeenrannassa sijaitsevan Kimpisen koulun rehtori Leena Kohvakka-Turja kertoo, että venäjää opiskeltiin Etelä-Karjalassa innokkaasti 1980-luvulla.
Tuolloin oli paljon suomalaisia työmiehiä töissä esimerkiksi Svetogorskin rakennuskohteissa Venäjällä.
– Sen jälkeen Kaakonkulman yleinen asenneilmasto on ollut sellainen, että Venäjän ja venäjän kielen mahdollisuuksia ei ole nähty, vaikka raja tuossa vieressä onkin.
Imatran Mansikkalan koulun rehtori Saila Huhtanen tuo esille sen, että ylipäätänsä kiinnostus vieraiden kielten opiskelua kohtaan on ollut viime vuosina laskussa.
Huhtanen tarkoittaa vierailla kielillä esimerkiksi saksaa, venäjää ja ranskaa.
– Englannin kielellä on kielien opiskelussa ollut ylivalta. Laajempaa kielitaitoa kuitenkin tarvitaan muun muassa yhä kansainvälistyvimmillä työmarkkinoilla.
– Kielet ylipäänsä eivät ole tällä hetkellä valinnoissa suosittuja. Juuri ja juuri olemme saaneet saksan kieliryhmät muodostumaan. Välillä venäjän suosion vei ranskan kieli, mutta tällä hetkellä ei siihenkään löydy halukkaita, lisää Taavetin koulun rehtori Merja Hölsä.
Huhtasen mukaan yläkoululaisten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on ollut kuitenkin lähiaikoina hienoisessa kasvussa.
– Kieltä on markkinoitu jo viime lukuvuonna oppilaille aktiivisemmin kuin ennen.
Rehtorit uskovatkin venäjän kielen opiskelun yleistymiseen tulevaisuudessa.
– Nyt näyttäisi siltä, että alakoulun puolella valitaan A2-venäjää runsaasti, se näkyy viiveellä yläkoulun puolella, Leena Kohvakka-Turja ennustaa.
Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun, Imatran yksikön rehtori Leena Haapala korostaa sitä, että venäjän opiskelu olisi aloitettava hyvissä ajoin, peruskoulussa.
– Aikuisena opiskelu on hitaampaa ja työläämpää. Myös äidinkieleltään venäläisten suomen opiskeluun olisi kiinnitettävä huomiota, koska saamme heistä hyvää kielitaitoista työvoimaa Suomen monille aloille.
Itä-Suomen koulu laajentaa toimintaansa syyslukukauden 2010 alusta alkaen esiopetuksella ja 1-luokan opetuksella.
– Näin ollen mahdollisuudet venäjän kielen opiskeluun paranevat entisestään.