Palloliitto ja professori purkaisivat harjoituspaineita juniorihallilla

Piirijohtaja Veijo Vainikka on yhdessä professori Matti Kurkelan kanssa kutsunut Lappeenrannan alueen jalkapalloseurat keskustelemaan hallin rakentamisesta. Tavoitteena on, että viimeistään syksyllä 2011 ylipainehalli olisi pystyssä.

VESA SALMINEN

LAPPEENRANTA. Professori Matti Kurkela ja Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ajavat Lappeenrantaan uutta jalkapallohallia helpottamaan junioreiden talviharjoittelua.

Palloliiton piirijohtaja Veijo Vainikka on kutsunut Lappeenrannan ja lähialueen seurat keskustelemaan aiheesta ensi torstaina. Hallisuunnitelmaa ja laskelmia on jo esitelty Lappeenrannan liikuntatoimenjohtajalle Ilkka Oksmanille ja kaupungin kaavoitusosastolle sekä kerrottu ylimmälle johdolle.

50×70 metrin kokoisen ylipainehallin kokonaishinta on maahantuojien alustavan arvion mukaan 400 000 euroa, josta hallin osuus on 250 000 ja alustan 70 000. Sosiaalitiloja hallissa ei olisi.

HELSINGISSÄ vaikuttavan ja työskentelevän Matti Kurkelan motiivi hallihankkeessa on selkeä.

– Poikia pitää saada pelaamaan jalkapalloa.

Kurkelan perhe asuu Lappeenrannassa, ja 9- ja 10-vuotiaat pojat pelaavat PEPO:ssa. Kurkela pelasi itse jalkapalloa aikoinaan helsinkiläisissä Pallo-Pojissa ja NMKY:ssä, mutta jalkavaivat lopettivat uran kesken.

– Jalkapallo on ollut hauskinta, mitä olen koskaan tehnyt, asianajaja, Harvardissa opiskellut Helsingin yliopiston kansainvälisen kauppaoikeuden dosentti ja 2007 professoriksi nimitetty Kurkela kuvaa.

Kurkelan mukaan jalkapallokentän pitää olla lapsille puoliparatiisi, jossa kamppaillaan reilussa hengessä. Siihen unelmaan Lappeenrannan pienimpien junioreiden harjoitusolosuhteet sopivat huonosti.

VEIJO VAINIKAN mukaan yksityinen halli on ainoa realistinen vaihtoehto olosuhteita kehitettäessä, sillä rahapulassa olevalla Lappeenrannalla on yksin liikuntapuolella monta investointikohdetta jalkapallohallin edellä. Toiveena on, että rakennuttajana toimiva yhtiö saataisiin seurojen voimin pystyyn ja sen jälkeen rahoitus hoituisi yksityisten osakkaiden ja pankkilainan avulla.

– Kaikki seurat olisivat jollain tavalla mukana, vaikka kenelläkään ei ole hirveästi rahaa pistää perustettavaan yhtiöön, Vainikka sanoo.

Valtio on tukenut ylipainehallien rakentamista viime vuosina parinkymmenen prosentin osuudella ja Euroopan Jalkapalloliiton Uefan Hat Trick -avustuksen kautta rahaa voisi saada 30 000-40 000 euroa. Lisätukea juniorihalliin voi saada mainospaikkoja ja hallin nimi myymällä.

Kurkela ja Vainikka ovat laskeneet, että seitsemän kuukauden käyttöajalla päivätunneista 30 prosenttia pitäisi saada myytyä. Illat olisi varattu kokonaan seurojen junioreille.

Jos päivätuntien myyntitavoite toteutuisi, tuntihinta putoaisi 60 euroon. Pelkkien iltatuntien voimin tuntivuokra olisi 100 euroa.

IHANTEELLISIN paikka jalkapallohallille olisi nykyinen Ratsumestarin hiekkakenttä Puhakankadulla, koska silloin halli olisi lähellä käyttäjiä ja päiväkäyttö toimisi parhaiten. Vainikan mukaan signaalit kaupungin suunnasta ovat kuitenkin olleet sellaiset, ettei hallia sinne saa rakentaa.

– Sijoituspaikka on olennaisin asia, Vainikka sanoo.

– Jos se olisi Ratsumestari, olisin aika varmakin, että se voisi toteutua.

Tällä hetkellä talviharjoittelun keskuspaikka on Lappeenrannassa ammattikoulun lämmitettävä tekonurmi. Harjoitusaikoja ei riitä läheskään kaikille.

– Palloliiton linja on, ettei 9-11-vuotiaita vietäisi mielellään amikselle pakkasella harjoittelemaan, Vainikka sanoo.

– Niin kauan vuorot riittävät, kun Sammonlahden keinonurmelle pääsee.

Hallikysymykset

Seurojen ensi torstain kokouksen asialistalla olevia aiheita:

Jalkapallohallin todellinen tarve

Ylipainehallin koko

Mahdolliset sijoituspaikat

Rahoitus

Vuorotarpeet, hinnat ja kannattavuuslaskelmat siltä pohjalta Halliyhtiön omistus

Kirjoittaja:
Vesa Salminen