MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Suomen menestyneimpiin nykykirjailijoihin kuuluu Ilkka Remes. Puolustusvoimain komentaja on Ari Puheloinen. Kuopion yliopistossa asumisen tutkimuksen professorina toimii Anneli Juntto ja Teatterikoulussa taiteellisen tutkimuksen professorina Esa Kirkkopelto. Luumäellä kunnanjohtajana on Terttu Heimala. Näyttelijä Jarmo Mäkinen on tuttu TV:stä sekä elokuvista. Mitä yhteistä on näillä eri alojen osaajilla?
Kaikki he ovat suorittaneet lukion Taavetissa ja saaneet valkolakin samassa paikassa.
Taavetin lukio on ollut ponnahduslautana jatko-opinnoille ja lukemattomille hienoille työurille.
Taavetin lukio aloitti syksyllä 1959. Opiskelijajoukossa oli tuolloin 23 nuorta.
Ajatuksen lukion perustamiselle oli laittanut liikkeelle pitäjän silloinen kirkkoherra Juhani Jääskeläinen ja vuonna 1958 keskikoulun vanhempainkokous päätti hakea lukion perustamislupaa.
Alkuvuodet lukiota ylläpiti kannatusyhdistys. Vasta vuonna 1973 lukio siirtyi kunnan ylläpitämäksi.
ENSIMMÄISET valkolakit lukiolaiset painoivat päihinsä vuonna 1962. Muuan nuori mies tässä joukossa oli Antero Juntto, josta myöhempinä vuosina kehittyi yksi sen vuosikymmenen kovimmista kuulantyöntäjistä koko maassa.
Neljä vuotta myöhemmin ylioppilaiden joukossa oli hänen pikkusiskonsa Anneli Juntto.
Hän muistaa kuinka isä, liikemies Väinö Juntto puuhasi ahkerasti ja aikaa säästämättä lukiota Luumäelle.
– Isä oli usein menossa kokouksiin, hankki oppilaita ja myi lukion perustamistalkoisiin kerättyjä tukkeja.
ERITYISESTI Anneli Junton mieleen lukioajalta ovat jääneet latinan kaksoistunnit.
– Niillä vallitsi niin vahva pitkästyminen, että sen voimalla on myöhemmin monta pitkästyttävää kokousta jaksanut istua ja esitystä kuulla.
Viimeksi vuoden 1966 Taavetin ylioppilaat tapasivat vuonna 2006. Uusi tapaaminen on tiedossa ensi kesänä.
Lukion 50-vuotisjuhliin Anneli Juntto ei ehdi, mutta lupailee, että isoveli edustaa perhettä.
MITEN NIIN monet Taavetin lukion käyneet ovat nousseet työelämässä merkittäviin ja johtaviin asemiin?
– Ehkä pieni lukio antaa perspektiiviä erilaiseen elämään ja eteenpäin pyrkimisen halua, Anneli Juntto pohtii.
Terttu Heimala ja Anneli Juntto olivat lukion ensimmäisellä vierustovereita. Heidän kanssaan yhtä aikaa valkolakin saivat muiden muassa Pietari Jääskeläinen, Tapani Kainlauri ja Pentti Sormerharju.
Pietari Jääskeläinen on nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja, Tapani Kainlauri Luumäen kunnanrakennusmestari, Pentti Somerharju Helsingin yliopistossa työskentelevä filosofian tohtori.
TAAVETIN LUKION oppilasmäärä on viime vuosina ollut noin 80.
Lukion pitkäaikaisin rehtori on Taavetissa eläkepäiviään viettävä Antti Kari. Hän tuli töihin Taavetin lukioon vuonna 1968 ja jäi eläkkeelle 1996.
Kari yhtyy Anneli Junton näkemykseen pienen lukion eduista.
– Pienessä lukiossa oppilaita voi käsitellä yksilöinä, Kari miettii, Huippukirjailija Ilkka Remes tunnettiin lukiovuosinaan nimellä Petri Pykälä. Ex-rehtori Kari muistaa hänet mukavana, miellyttävänä, hiljaisena poikana, joka harrasti valokuvausta.
– Kirjallisia taipumuksia en nähnyt, koska toimin matemaattisten aineiden opettajana. Mutta ei hänen kirjoituksistaan juttua opettajien huoneessa ollut.
Yksi Antti Karin oppilaista oli aikanaan myös Jorma Uusiheimala, ylioppilas vuodelta 1971. Uusiheimala on lukion nykyinen rehtori ja kunnan sivistystoimenjohtaja.
l l l
Taavetin lukio juhlii lauantaina 10.10.
KUVATEKSTI
TERTTU HEIMALAN ALBUMI
Vuoden 1966 ylioppilaista kukkia sankarihaudalle laskemassa Pietari Jääskeläinen ja Pentti Somerharju. Taustalla seuraavat Mirja Kangas, Aila Haapanen, Virpi Eevonen, Kaija Sokura, Ritva Kuutvuori, Terttu Heimala ja Anneli Juntto.
Taavetin lukion ylioppilaat 1966. Nykyinen Luumäen kunnanjohtaja Terttu Heimala alarivissä kolmantena vasemmalta. Ylärivissä vasemmalla nykyinen kunnanrakennusmestari Tapani Kainlauri, hänen vieressään Pentti Somerharju. Anneli Juntto alarivissä vasemmalla ja Pietari Jääskeläinen ylärivissä toinen oikealta.