Nuottasaaren uusi vedenottamo Sunisenselällä jo koekäytössä

Kaupunginhallitus kiirehtii ympäristölupaa valmiiksi rakennetulle laitokselle. Se rakennettiin ympäristökeskuksen luvalla käyttövalmiiksi.

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Nuottasaaren vedenottamo on valmistunut Lappeenrannassa. Se on ollut jo koekäytössä.

Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti maanantaina kiirehtää vedenottamon ympäristölupaa. Sitä vedenottamolla ei vielä ole.

Lappeenrannan Vesi Oy:llä on vasta lupahakemus vedossa Itä-Suomen ympäristölupavirastossa.

– Lupa vedenottamon rakentamiseen saatiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta. Kaupunkilaisten vedensaannin turvaamiseksi piti toimia äkkiä, kertoo vesiyhtiön toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki.

Nuottasaari sijaitsee Pien-Saimaan Sunisenselällä Huhtiniemen vedenottamon edustalla. Vesiyhtiö päätti rakentaa saareen vedenottamon Pien-Saimaan viimetalvisen sinileväongelman takia. Se otetaan käyttöön, jos raakavedenotto Sunisenselästä käy liian riskaabeliksi sinilevien uuden ryöpsähdyksen takia.

Vedenottamo on rakennettu kesän ja syksyn aikana. Niinimäen mukaan ympäristökeskuksen luvalla se voitiin tehdä käyttöönottovaiheeseen. Varsinaiseen käyttöön pitää odottaa ympäristölupaviraston päätöstä.

– Ei sitä tarvitse käyttääkään kun levätilanne on hyvä Sunisenselällä, Niinimäki sanoo.

Vedenottamo on saaren rannalla. Siinä on viisi porakaivoa, joista voidaan nostaa pohjavettä. Mukana voi olla myös maan läpi imeytynyttä järvivettä. Nuottasaaren vedenottamoa onkin sanottu myös rantaimeytyslaitokseksi.

Nuottasaaren vesi menee Huhtiniemen vedenottamolle, jossa se käsitellään vielä tekopohjavedeksi kuten Sunisenselän vesi.

Huhtiniemestä kaupungin vesijohtoverkostoon lähtevästä vedestä on karkeasti puolet pohjavettä ja puolet tekopohjavettä. Niinimäen mukaan Nuottasaaresta pystytään tarpeen vaatiessa ottamaan vettä suurin piirtein sama määrä mikä otetaan normaalioloissa Sunisenselästä.

Nuottasaaren vedenottamoa voidaan Niinimäen mukaan käyttää myös kausivaihteluissa, esimerkiksi kun syystuulet mylläävät veden sakkaiseksi.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen