SEIJA HACKMAN
Sikainfluenssa on nyt yltynyt Etelä-Karjalassa virallisesti epidemiaksi asti. Terveyspalveluiden johtoryhmä päätti maanantaina, että on syytä ryhtyä epidemian aikaisiin toimenpiteisiin.
Käytännössä tämä tietää terveyskeskusten influenssavastaanottojen aktivoimista, varautumista sairaalahoitoja vaativien potilaiden hoitoon ja normaalia joustavampia sairauslomakäytäntöjä.
Jokaisessa terveyskeskuksessa toimii tästä lähtien erillinen influenssavastaanottonsa, joilla on oma sisäänkäynti ja henkilöstö. Tautia epäilevien ei pidä mennä terveyskeskukseen vaan heidän pitää puhelimitse kysyä ohjeet vastaanotolle tulemisesta.
Sairauslomakäytännöt ovat työpaikkakohtaisia, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä saa sairastaa entistä pidempään omalla ilmoituksella.
Sairastuneiden tarkkaa lukumäärää maakunnassa ei tiedetä, mutta heitä arvioidaan olevan satoja.
– Viikonloppupäivystyksessä oli paljon tautisia. Tarkkaa tietoa luvusta ei ole kuten ei siitäkään, miten vakava sairaus lopulta on. Kotona on varmasti ihmisiä, jotka eivät ota yhteyttä ja joilla on lievät oireet, alueellisen pandemiajohtoryhmän puheenjohtaja Jouko Saramies arvioi.
Epidemiavaiheessa sairastuneiden lukumäärää ei enää yritetäkään laskea, sillä laboratoriot ruuhkautuvat liikaa. Lääkärin harkinnan mukaan tautia hoidetaan sikainfluenssana, vaikka varmennusta ei olisi saatukaan.
– Tamiflun määrääminen ilman varmennustakin varmasti lisääntyy, Saramies uskoo.
Hoitamisen lisäksi terveyspiiri keskittyy nyt rokottamiseen. Rokotukset raskaana oleville ja alle 65-vuotiaille pitkäaikaissairauden takia riskiryhmiin kuuluville alkoivat maanantaina.
Etelä-Karjalan Imatran länsipuoliselle alueelle on ennen tätä viikkoa saatu 5 000 rokotetta. Tällä viikolla tulee 3000 rokotetta lisää.
– Tällä ja ensi viikolla saadaan rokotettua suurinpiirtein kaikki riskiryhmät, Saramies uskoo.
Riskiryhmien jälkeen aletaan rokottaa lapsia ja nuoria aikuisia. Aikataulu vaihtelee hieman kunnittain, joten ihmisten on seurattava kuntien tiedotteita.
– Periaate on, että jos rokotetta riittää, ei jäädä odottamaan, että yksi ryhmä on rokotettu, vaan siirrytään seuraavaan ryhmään, infektioylilääkäri Pekka Suomalainen kertoo.
Yli 65-vuotiaat rokotetaan viimeksi siksi, että tauti ei juurikaan iske heihin.
Tähänastisesta rokotesatsista osansa on saanut jo terveydenhuoltohenkilökunta. Hoitohenkilökunta on käynyt piikillä tunnollisesti.
Saramiehen arvion mukaan vain muutama prosentti työntekijöistä ei ole ottanut rokotetta.
– Hirmuisen hyvin henkilökunta suhtautui asiaan. Rokotuksiin jonotettiin ja ne saatiin. Nyt on siitä hyvä tilanne, että kun epidemia alkaa, terveydenhuollon toiminta on turvattu, ja siitä hyötyvät potilaat, Pekka Suomalainen kiittää.