RIINA NOKSO-KOIVISTO
LAPPEENRANTA. Jos suunnitelmat toteutuvat, TaliIhantala-keskuksen kävijä voi mennä virtuaalisesti keskelle sodan pauhua. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Kyrönseppä visioi näyttely- ja tietokeskuksen sisältöä keskiviikkona Lappeenrannassa järjestetyssä seminaarissa.
Näyttelykeskuksen kävijän ensimmäinen elämys olisi muistoseinä, joka rakentuisi rintamamiesten ja -naisten sotilaspassikuvista.
Kävijän eteen avautuisi tuhansia nuoria kasvoja uudelleen ja uudelleen.
Kuvien taakse kätkeytyviin kohtaloihin kävijä voisi uppoutua kuuntelemalla lyhyitä, aitoja tarinoita sota-ajan Suomesta.
Sen jälkeen astuttaisiin mustaan laatikkoon.
Siellä olisi nähtävissä 3D-tekniikalla tehty lyhytelokuva Tali-Ihantalan vetäytymistaistelusta. Lintuperspektiivin kautta hahmottuisi tapahtumien strateginen vinkkeli. Sen lisäksi elokuva seuraisi tapahtumia lähietäisyydeltä taisteluhaudoissa sekä suomalaisen että venäläisen sotilaan näkökulmasta. Se olisi järeä ja todentuntuinen kokemus, jolle olisi asetettava ikäraja.
12-minuuttiseksi hahmoteltu lyhytelokuva olisi kallis toteuttaa. Kyrönsepän mukaan voidaan puhua sadoista tuhansista euroista.
Jos saisimme tukea esimerkiksi Elokuvasäätiöltä, se olisi mahdollisuuksien rajoissa.
Näyttelykeskuksen elämysosio päättyisi Narvan marssiin ja kunniaseinään, jonka yksityiskohdat ovat vielä auki.
Tarkoituksena ei ole mikään hurraa-isänmaallisuus.
Kari Kyrönseppä ei ollut alun perin lainkaan varma TaliIhantala-keskuksen tarpeellisuudesta saati sisällöstä.
Aluksi oli epäselvää, onko sisällön tarkoitus olla sapelinkalistelua tai markkinahumua, Kyrönseppä sanoo.
Asiaan perehtymisen jälkeen näyttelykeskuksen tehtävä kirkastui.
Se on paikka, joka tekee mahdolliseksi purkaa sodan traumoja.
Sotaa on käsitelty perheissä pääasiassa kahdella tavoin. Osa miehistä on käynyt läpi sotakokemuksia kyllästymiseen asti, jolloin lasten sietokyky on ylittynyt. Toisissa perheissä sotakokemuksista on vaiettu kokonaan.
Sinne sukupolvien väliin on jäänyt iso käsittelemätön möhkäle. Esimerkiksi oma isäni kävi läpi kolme sotaa eikä puhunut niistä mitään, Kyrönseppä sanoo.
Näyttelykeskuksen tärkein tehtävä olisi Kyrönsepän mielestä ymmärryksen lisääminen. Sodankäyneiden lastenlasten ja heidän lastensa olisi tärkeää ymmärtää, miksi heidän isovanhempansa toimivat niin. Millaisia olivat ne rankat kokemukset sekä sota- että kotirintamalla, jotka vaikuttavat perheissä kenties sukupolvesta toiseen.
Kyrönseppä on muun työryhmän kanssa tehnyt paljon tutkimustyötä näyttelykeskusta varten.
Suurin ahaa-elämys minulle oli, kun vierailimme kesäkuussa taistelupaikoilla. Paikan päällä sai huomata, miten mahdottoman ja epätoivoisen tehtävän edessä suomalaiset ovat olleet.
Sodankäyneiden määrä vähenee jatkuvasti. Esillä on ollut kysymys, jaksaako Tali-Ihantalan taistelu kiinnostaa ja koskettaa vielä vuosikymmenien kuluttua.
Sukututkimus voimistuu koko ajan ja vetää puoleensa uusia ja uusia sukupolvia. Minusta tämä on omanlaistaan sukututkimusta.
KUVATEKSTI
Seppo Rautiovaara
Ylen entinen fiktiopäällikkö Kari Kyrönseppä on syntynyt Linnoituksessa.
Kari Kyrönseppä
Ylen entinen fiktiopäällikkö ja pitkän linjan käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja.
Kuuluu TaliIhantala-keskuksen sisältötyöryhmään, jossa on pohtinut sitä, millaista sisältöä itse rakennukseen tulisi.
Asuu kesät mökillä Lemillä. Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1943.