HANNU OJALA
IMATRA. Imatran seudun kehitysyhtiö jatkaa maakunnallisessa matkailuyhtiössä. Kehitysyhtiön hallitus on päättänyt perua irtisanoutumisilmoituksensa.
Toimitusjohtaja Aki Keskinen muistuttaa, että kehitysyhtiön kanta osakkuudesta matkailuyhtiössä oli ehdollinen.
– Edellytimme sitä, että talous saadaan kuntoon.
Kehitysyhtiön hallituksen mielestä ehto on täyttymässä.
Imatran ja Lappeenrannan seudun elinkeinoyhtiöt laittavat matkailun alueelliseen markkinointiin keskittyvään yritykseen kumpikin vuosittain 50 000 euron kiinteän panoksen. Sen lisäksi rahaa on toimintaan tulossa Etelä-Karjalan liitolta ja muilta yrityksen osakkailta.
Keskisen mielestä Etelä-Karjalan matkailuelinkeino tarvitsee alueen yhteismarkkinointia, ja kansainvälisessä markkinoinnissa on tehtävä yhteistyötä koko eteläisen Saimaan alueella.
Ajankohtaisia syitä matkailun markkinoinnin tehostamiseen ovat Rauhan ja Ukonniemen alueelle tulossa olevat suuret investoinnit ja Lappeenrannasta avautuneet lentoyhteydet.
– Koko maakunnassa on huolehdittava siitä, että hankitut reitit voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin, Keskinen muistuttaa.
Lentoreittien takia kiinnostus Keski-Eurooppaan on lisääntynyt, mutta matkailun ykkösmaa Etelä-Karjalassa on jatkossakin Venäjä.
Kehitysyhtiön uudistettavassa strategiassa matkailu on yksi neljästä painopisteeksi valitusta toimialasta. Imatran seudulle on entistä suurempi tarve luoda matkailua tukevia palveluyrityksiä.
Keskinen ottaa esimerkiksi Vuokatin, jossa tällä hetkellä toimii jo yli sata pientä yritystä, joissa on yhteensä yli tuhat työpaikkaa.
Vaikka metsäteollisuus pysyy jatkossakin Imatran seudulla merkittävänä työllistäjänä, kehitysyhtiön tuotannollisen toiminnan yrityspalveluissa ovat painotukset uusissa toiminnoissa ja logistiikassa.
– Tuulimyllyjä täällä ei varmasti ruveta valmistamaan, mutta metalliteollisuudessa on huomioitava mahdollisuudet alihankintoihin tällaiselle tuotannolle. Maaseutukunnissa ollaan myös kiinnostuneita kehittämään bioenergiaan perustuvaa toimintaa.
Logistiikkaan pohjaavat ajatukset nojaavat nekin tiukasti Venäjän rajaan ja Imatran sijainnin hyödyntämiseen.
Kehitysyhtiön ajattelussa Venäjää ei käsitellä toimialan tapaan, vaan sitä tarkastellaan läpäisyperiaatteella kaikissa toiminnoissa. Venäjä tuo asiakkaita matkailuun ja kauppaan, mutta venäläiset ovat yhtä lailla myös mahdollisia investoijia alueelle.
Matkailuissakaan ei Aki Keskisen mielestä venäläisiä pidä ajatella yhtenä möhkäleenä. Kokonaisuudesta on kyettävä erittelemään asiakassegmenttejä.
Lähivuosien toimintastrategian lisäksi kehitysyhtiö hakee omistajiltaan ensi vuoden aikana tason rahoitukselleen. Tällä hetkellä kunnat rahoittavat toimintaa 45 eurolla asukasta kohti, ja siitä kymmenen euroa käytetään vanhojen velkojen maksamiseen. Entiset tappiot on kuitattu ensi vuoden aikana, ja se tulee myös vaikuttamaan maksuihin.
Rautjärvi on jo kirjannut vuoden 2011 taloussuunnitelmaansa kehitysyhtiölle maksuosuudeksi 35 euroa asukasta kohti.
– Se ei haasteisiin ja yhtiön toiminnalle asetettuihin odotuksiin nähden riitä, Aki Keskinen kuittaa näkemyksen.
Yrityspalveluihin keskittyneen kehitysyhtiön tulot ovat pienentyneet vuosi vuodelta, koska alueen väkiluku on laskenut. Jos seutukunta aikoo hyödyntää suurten alueellisiksi tarkoitettujen EU-ohjelmien mahdollisuudet, se pitää pitää pystyy turvaamaan omarahoitusosuutensa. Tässä vaiheessa hän ei kuitenkaan halua lähteä esittämään omia laskelmia riittävästä rahoituksesta.
Keskisen mielestä kehitysyhtiön kautta tapahtuvan elinkeinopolitiikan rahoituksen parhaita puolia on läpinäkyvyys. Kuntien antama rahoitus tulee yhdestä luukusta. Yhdellä maksulla hoidetaan kaikkia asiat, ja vastuut ovat selkeät.
KUVATEKSTI
PÄIVÄ HEISKANEN
Aki Keskisen mielestä on tärkeää, että Etelä-Karjalan pystyy maksimoimaan hyödyn avatuista lentoreiteistä.