LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Maasotakoulun esikunta jatkaa toimintaansa Rakuunamäellä saneeratussa kasarmirakennuksessa. Siellä ei ole ilmennyt samanlaisia sisäilmaongelmia, joiden takia naapurikasarmiin remontoitu oikeustalo piti naapurista tyhjentää.
Kasarmit on rakennettu alunperin 1800-luvun lopulla. 1990-luvun puolivälissä peruskorjatun oikeustalon ilman pilasi kasarmien kosteuseristeenä käytetty kivihiiliterva, josta erittyy terveydelle tai ainakin työviihtyvyydelle haitallista kreosootti-yhdistettä. Se alkoi haista talossa 2000-luvun alkupuolella.
Maasotakoulun esikuntarakennus saneerattiin vuosina 2002-2003. Siellä kreosootin ei pitäisi haista tulevaisuudessakaan.
– Esikuntarakennuksen saneerauksessa kreosoottiongelma tiedostettiin. Sen ehkäisemisestä tehtiin tarkat tutkimukset ja kokeet, kertoo puolustushallinnon rakennuslaitoksen Lappeenrannan palveluvastaava Timo Suurkuukka.
Hänen mukaansa kivihiilitervaa on edelleen rakennuksen alapohjissa ja välipohjissa.
– Sitä ei pysty poistamaan kuin purkamalla alapohjat ja välipohjat, mutta se otettiin huomioon kaikkien läpimenojen paikkauksissa ja ilmanvaihdossa.
Suurkuukan mukaan kreosootista ei ollut Rakuunamäellä keskustelua kun rakennuksissa oli painovoimainen ilmanvaihto.
– Ongelma syntyy koneellisesta ilmanvaihdosta. Sen pitää olla tasapainossa ja rakenteiden läpimenot tiiviitä, ettei kreosoottia pääse rakenteista huoneilmaan.
Esikuntarakennuksessa on hänen mukaansa jouduttu lievän kreosootin hajun takia tiivistämään yksi halkeama kutistumattomalla massalla. Sen jälkeen ongelma poistui, eikä valituksia hajuista ole rakennuksessa esitetty.
– Kreosootin kyllä huomaa, jos sitä vähänkin irtoaa huoneistoon.
Muista puolustusvoimien käytössä olevista rakennuksista ei ole havaintoja kreosootin aiheuttamista ongelmista. Oikeustalo on myös omistajalle toistaiseksi ainut ongelmatalo Lappeenrannassa. Omistaja on valtioyhtiö Senaatti-kiinteistöt.
– Muista rakennuksista ei ole kuulunut ainakaan valituksia, sanoo Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Jarmo Liimatainen Kouvolasta.
Hänen mukaansa riskiä ongelmien syntyyn on kyllä ympäri Suomen. Kivihiilitervasta tehty piki on yleinen vedeneristysmateriaali vanhoissa rakennuksissa.
– Ennen vanhaan rakennusten alapohjissa ja välipohjissa käytettiin eristeenä kaikenlaista muutakin tavaraa. Ne tutkitaan ja otetaan nykyisin huomioon joka kohteessa, jossa lähdetään miettimään peruskorjausta.
Lappeenrannan oikeustalossakin kivihiilipiki kapseloitiin, mutta sitä on kuitenkin päässyt leviämään kreosoottia rakennuksen sisätiloihin. Hajua luonnehditaan naftaliinin hajuksi.
Liimatainen huomauttaa, etteivät terveysviranomaiset määränneet oikeustaloa käyttökieltoon. Työntekijöiden oirehdinnan takia talo kuitenkin tyhjennettiin, ja nyt sitä tutkitaan.
– Koeporauksia ja muita pieniä tutkimuksia on jo tehty. Nyt sitä pystytään vapaammin purkamaan ja saadaan lisätietoa korjauksille.
Liimataisen mukaan oikeustalon jättäminen tyhjäksi ongelmataloksi ei ole näkyvissä oleva vaihtoehto.
– Kyllä kaikkien etu on, että se peruskorjataan. Kyse on nyt korjaustavoista ja kustannuksista.
Liimatainen ei ota kantaa siihen, mihin käyttöön talo korjataan.
Oikeustalossa toimi Lappeenrannan käräjäoikeus, joka nyt on evakossa keskustan Teletalossa. Viime viikolla ilmeni suunnitelma uuden oikeustalon rakentamisesta Lappeenrannan kaupungintalon viereen.
Siihen tulisi enemmän tilaa kuin Rakuunamäen taloon, ja lisätilaa tarvitaan Etelä-Karjalan käräjäoikeudelle, joka aloittaa ensi vuoden alusta Lappeenrannassa Lappeenrannan ja Imatran käräjäoikeuksien fuusiona.
KUVATEKSTI
MIKA STRANDÉN
Rakuunamäen esikuntatalossa hajuongelmien ehkäisy onnistui 2000-luvun alun remontissa.
Rakuunamäen oikeustalo on tyhjennetty hajuongelmien tutkimusta ja korjausta varten.