JARMO HÄMÄLÄINEN
LAPPEENRANTA. Vajaat 30 vuotta sitten Etelä-Suomessakin nähtiin jonkinlainen laskettelukeskusten buumi. Laskettelurinne piti rakentaa jokaiseen kuntaan ja joihinkin kaksikin.
Kun yksi kunta keksi rakentaa rinteen, niin muutkin innostuivat. Siitä sitten innostus vaan levisi, muistelee lappeenrantalainen kunnallisneuvos Teuvo Kinnunen, joka oli itse aktiivisesti puuhamassa maakunnan ydinalueen kuntien yhteistä laskettelurinnettä Joutsenon Myllymäkeen.
Lappeenranta, Joutsenon ja Imatra olivat mukana suunnittelemassa yhteistä rinnettä, mutta Imatra sitten vetäytyi pois. Imatralaiset sanoivat, että heillähän on se Mellonmäki.
Olihan Lappeenrannassakin Huhtiniemen rinne, mutta haluttiin saada yksi isompi rinne koko alueen käyttöön. Lappeenrannastakin käytiin katsomassa monia paikkoja. Tupavuori oli yksi vaihtoehto. Sitten joku keksi, että Joutsenossa on kaatopaikan tien varrella iso mäki, mihin voisi laskettelurinteen rakentaa, Kinnunen muistelee.
1980-luvulla rinteitä riitti, mutta seuraavalla vuosikymmenellä moni niistä alkoi jo kasvaa pajua tai oli pulkkamäkenä. Etelä-Karjalan Laskettelukeskus Joutsenon Myllymäessä syntyi 1980-luvun innostuksen keskelle ja se on jatkanut toimintaansa, vaikka moni rinneyrittäjä naapurikunnissa on pannut lapun luukulle.
Eihän ne laskettelurinteet kunnallisesti mitään bisnestä kuitenkaan olleet. Onhan sinne Myllymäkeenkin aikanaan uponnut miljoonia. Meillä tarkoituksena oli alun perin saada nuorille hyvä harrastuspaikka ja sellainenhan siitä on saatu, vaikka se vieläkin jonkin verran maksaa kunnalle, Teuvo Kinnunen sanoo.
Lappeenrannan kunnallinen rahoitus Myllymäen laskettelukeskukselle on nykyään 63 000 euroa vuodessa.