ANSSI KEMPPINEN
PARIKKALA. Parikkalan kirjastossa torstai-iltapäivisin kokoontuva saniskerho aloittaa sanataiteilunsa mehulla ja munkeilla.
– Koulun jälkeen on helpompi keskittyä, kun veressä on vähän sokeria, sanoo kerhovetäjä Sari Roiha-Turkia.
Pian siirrytään kirjaesittelyihin. Jokaisella kerholaisella on esiteltävänään kirja, jonka on lukenut tai aikoo lukea. Tarinaa tulee hevoskirjoista, nuoren tytön päiväkirjasta, nuorisoromaanista, kauhufantasiasta ja Heinähatusta ja Vilttitossusta.
Kirjaesittelyn jälkeen kuuden tytön ryhmä kirjoittaa kaksikymmentä sanaa siitä, mikä tuottaa mielihyvää. Hauska hälinä hiljenee hetkeksi.
Jenna Pölläsen ilot pulpahtavat koulun kuvaamataidosta, hevosista ja ratsastuksesta.
– Ratsastus on toosi kivaa ja siitä tulee hyvälle tuulelle. Ja jos tippuu ni sit ei tuu hyvälle tuulelle.
Tiia Neuvonen taas on kirjaillut pitävänsä eläimistä, joilla on pehmeät turkit.
Välillä paikkakunnan julkkikset käyvät lukuhyllyillä katsomassa kuviaan paikallislehdistä. Venla Ristolainen ehdottaa, että he voisivat tehdä paikallislehteen haastatteluja.
Roiha-Turkia laittaa lapset kirjoittamaan myös runoa talven iloista. Runo voi olla riimittelyruno tai sellainen, jossa ei ole loppusointuja.
Pöllänen ehdottaa, että jos hän tekisikin laulun. Joku kertoo laittavansa vain sanoja peräkkäin. Aada Ristolaisen runo on jo valmis.
– Antakaa palaa tulevat nobelistit ja kirjailijat, tahdittaa kerhovetäjä, ja viimein muutkin kynäniekat ryhtyvät töihin.
Kirjoittamisen lisäksi kerholaisia odottaa keväällä muun muassa näytelmän teko, piirtäminen ja leiripäivä. Näytelmäidea herättää taas mielipiteitä ja kikatusta.
Tyttöjä on vetänyt kerhoon luku- ja kirjoitusharrastus sekä uteliaisuus. Anna Valkeapää innostui kerhosta, kun isä toi saniskerhon ilmoituksen kirjastosta.
– Tulin ensin katsomaan mitä täällä tehdään. En minä ole paljon kirjoitellut, mutta luen paljon, sanoo Valkeapää.
Roosa Löppönen on kiinnostunut kauhutarinoista, joista on pitänyt esitelmiäkin koulussa. Pöytälaatikon vihkoon kertyy myös tarinoita.
– Keksin omia juttuja, mutta en mie näytä niitä muille, sanoo Löppönen.
Kuuleman mukaan tytöillä on kierrossa yksi poikakin, jota houkutellaan tulemaan mukaan ainakin mummon lupaamilla pitsoilla.
Roiha-Turkia toteaa, että kirjoittamisen lisäksi kerhossa opetellaan tapoja ja esiintymistaitoja.
– Jospa he innostuisivat kirjoittamisesta. Toivottavasti siitä tulee heille elämäntapa ja elämänkestävä harrastus.
– Pitkäjännitteisiä ja lahjakkaita nuoria, sanoo Roiha-Turkia suojateistaan.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Roosa Löppönen, Jenna Pöllänen ja Tiia Neuvonen syventyvät kirjoittamaan mielihyvästä.
Talvi on tullut
ja hiutale putoaa.
Kohta jo maassa
lunta on paljon vaan.
Silloin saa hiihtää ja
luistella, ihanaa!
Aada Ristolaisen talvi-iloruno
Sanataidehanke Sanasampo
Tavoitteena 12 pysyvää sanataidekerhoa Etelä-Karjalaan.
Kohderyhmä 9-12-vuotiaat pojat ja tytöt.
Kerhojen vetäjien koulutus.
Koordinaattori Teija Ojala.
Hallinnoi kirjailijayhdistys Paltta.
Leader-rahoitteisen hankkeen kokonaiskustannukset 53 370 euroa.
Kaksivuotinen Sanasampo alkoi vuonna 2009.