JOHANNA SJÖHOLM
Mika Luukkonen, Joutsenon lukion rehtori:
Rehtorin näkökulmasta muutos tuli jo vuoden 2006 alussa, kun Joutsenon ja Lappeenrannan opetustoimien yhteistyö alkoi. Liitos sinänsä ei ole muuttanut rehtorien, opettajien eikä oppilaiden arkea.
Virkamiehenä suhtaudun liitokseen positiivisesti, kuntalaisena en ole ihan varma. Asun Tiuruniemessä lähellä Imatraa, ja Lappeenrannan keskustaan on aika pitkä matka.
On erittäin hyvä kysymys, miten kuntaliitos näkyy tulevaisuudessa. Ikäluokat ja oppilasmäärät pienenevät, ja samalla yhä useampi valitsee lukion sijaan ammattikoulun. Kaupungissa varmasti joudutaan keskustelemaan, kuinka monta lukiota tarvitaan. Liitossopimus sitoo juridisesti viisi vuotta. Entäs moraalinen sitovuus, kauanko se kestää?
Sami Röyskö, Joutsenon yrittäjien puheenjohtaja:
Yrittäjien elämä ei ole oleellisesti muuttunut. Enemmän tämä lama vaikuttaa tällä hetkellä. Kuntaliitos ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Mitä nyt viime aikojen tapahtumia olen seurannut, isoja projekteja kuten Konnunsuon kohtaloa Joutsenon olisi ollut vaikea itsenäisenä hoitaa. Samoin Rauha-Tiuru-alueen kannalta yhdistyminen oli etu. Kuntaliitos oli mielestäni väistämätön.
Susanna Pasanen, kulttuuriyhdistys Saikun puheenjohtaja:
Kulttuuritoiminnalla ei ole samanlaisia rajoja kuin kunnilla. Yksi asia mikä liitoksen takia mietityttää, on kaupungin myöntämät toiminta-avustukset. Saiku on aiemmin saanut Joutsenolta rahaa. Vielä ei tiedä, saammeko sitä nyt Lappeenrannalta.
Liitos ei ole näkynyt omassa arjessani mitenkään. Äänestin aikanaan liitosta vastaan, muttei asia herättänyt minussa mitään suuria tunteita. Koko sukuni on Joutsenosta sekä äidin että isän puolelta. Kun mummon näkökulmaa kuuntelee, tuntuu että olisi ehkä ollut hyvä pysyä itsenäisenä. On kuitenkin hyvä muistaa, että me joutsenolaiset olemme yhä joutsenolaisia, liitoksesta huolimatta.
Hannu Myllärinen, Joutsenon Kullervon puheenjohtaja:
Liikunnanharrastajan näkökulmasta kuntaliitos ei varmasti ole muuttanut mitään. Urheiluseuran kannalta muutos näkyy siinä, että päättäjät istuvat nyt isommassa kaupungissa Lappeenrannassa. Aiempaa suurempi organisaatio on lisännyt byrokratiaa.
Kyllä se on vaan totta, että kun suuri ja pieni yhdistyvät, pieni on se, joka siinä häviää. Suurin liitoksen vaikutus on, että kunnalliset palvelut ovat nyt kauempana. Positiivista liitoksessa on ollut Joutseno-ylpeyden lisääntyminen.
Pitää toivoa, että joutsenolaiset kaupunginvaltuutetut pitävät paljon ääntä. Me olemme yhä paljon enemmän kuin kaupunginosa.
Risto Valtonen, Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja:
Aiemmin Joutsenon vapaa-aikatoimi hoiti esimerkiksi kaikki Joutseno-päiviin liittyvät järjestelyt. Tapahtuma sai kaupungilta myös rahoitusta. Lappeenranta ei osallistu järjestelyihin, vaan kotiseutuyhdistyksen pitää hoitaa ne itse. Rahoitusta kaupungilta on vielä mahdollista hakea.
Liitospäätös tuli liian äkkiä, ihmiset eivät ehtineet pureskella asiaa. Sen takia vastustusluvut nousivat niin korkeiksi. Nyt olen jo jättänyt nämä asiat pääosin mielestä, ei ne murehtimiset enää auta.
Katja Vilpas, Joutsenon keskustan asukas:
Liitoksen takia paljonkin on muuttunut, eikä välttämättä hyvään suuntaan. Minulla on parturi-kampaamo, ja asiakkaat ovat kertoneet kaikenlaista. Joutsenon koulusalien käyttö esimerkiksi muuttui maksulliseksi, ja kaupungin työntekijöiden autopaikat kallistuivat. Kun seurakunnatkin liittyivät yhteen, rippileirien hinnat nousivat huomattavasti. Hyvää olen kuullut vain linja-auton käyttäjiltä, paikalliskorttien hinnat ovat laskeneet.
Malla Ikonen, korvenkyläläinen:
Kuntaliitoksen aikoihin mietimme perheeni kanssa jopa muuttoa Imatralle. Liitos ja tämä sote-piiri ovat näkyneet palveluiden vähenemisenä. En esimerkiksi saanut viedä koiraamme enää eläinlääkäripäivystykseen Imatralle. Kun ilta- ja viikonloppupäivystystä ei enää ole Joutsenossa, Lappeenrantaan on kipeän lapsen kanssa pitkä matka, yli 30 kilometriä.
Olisi mukava nähdä liitoksessa myös hyviä puolia, mutta vaikea niitä on keksiä.
Päättäjät eivät kadu liitosta
Yksi kuntaliitoksen näkyvin ajaja oli Joutsenon kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Hänen mukaansa Joutseno tarvitsi leveäämmät hartiat tulevaisuuden haasteiden varalle (ES 11.10.2007).
Kari Korkiakoski, ovatko hartiat nyt leveämmät?
– Kyllä ovat. Nykyinen lama on korostanut entisestään, että teimme oikean ratkaisun. Esimerkiksi Konnunsuon vankilan lakkauttaminen olisi ollut aika kova isku yksin Joutsenon kannettavaksi.
– Joutsenon työvoimatoimiston lakkauttaminen on valtion, ei kaupungin päätös. Kunnalla ei myöskään ole mitään tekemistä yksityisten palvelujen, kuten kauppojen, lakkauttamisen kanssa.
– Kaikki liitoksen hyödyt nähdään vasta 10-15 vuoden päästä.
LIITOSTA puolusti näkyvästi myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.). Hän perusteli liitosta muun muassa paremmilla mahdollisuuksilla turvata kuntapalvelut joutsenolaisille (14.1.2007).
Risto Kakkola, ovatko kuntapalvelut aiempaa paremmalla tolalla?
– Kyllä näen, että palvelut on paremmin turvattu. Ihmiset helposti ajattelevat, että kaikki muutokset liittyvät kuntaliitokseen. Esimerkiksi Joutsenon poliisipalveluiden karsiminen liittyy valtion tuottavuusohjelmaan. Kun ajattelee peruspalveluita, en usko että kuntalaiset ovat huomanneet juuri mitään muutosta.
– Lama tuli paljon uskottua rajumpana, ja nyt olisi kyyti kylmää Joutsenossa. Liitoksen vastustajat saattavat sanoa, ettei Joutsenolla ollut ennen liitosta mitään hätää, koska vuosi 2008 oli hyvä ja ylijäämäinen. Joutseno tempaisi silloin kuitenkin seitsemän miljoonaa euroa lisävelkaa. Jos sellaista pidetään hyvänä vuonna, miten nyt olisi, kun ei ole edes lainausmerkeissä hyvä vuosi? Se olisi vääjäämättä näkynyt irtisanomisina ja lomautuksina ja siten palveluiden supistamisena.
ÄÄNEKKÄIMMÄKSI liitoksen vastustajaksi nousi valtuuston puheenjohtaja Tuula Partanen (kesk.). Hän muun muassa syytti kuntaliitoksen valmistelua tarkoitushakuiseksi. (ES 18.12.2007)
Tuula Partanen, miten Joutsenolla nyt menisi, jos se olisi yhä itsenäinen?
– Joutseno olisi pystynyt olemaan itsenäisenä vielä kymmenenkin vuotta. Sitähän ei koskaan tiedä, mihin maailma pitkässä juoksussa menee.
– Joutseno teki viimeisen vuoden lopussa kaksi miljoonaa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Meillä ei ollut mitään taloudellista pakkoa liittyä Lappeenrantaan. Liitosta perusteltiin sillä, että tärkeimmät palvelut pysyvät ja paranevat. Mielestäni näin ei ole käynyt, vaan tietyiltä osin jopa päinvastoin.
– Olen yhä sitä mieltä, että liitoksen valmistelu oli puutteellista. Monia asioita on selvinnyt nyt vasta jälkeenpäin, esimerkiksi Lappeenrannan valtava, yli 50 miljoonan korjausvelka.
Liitosta alusta alkaen vastusti Juha Turkia (kd.). Kuntaliitos on väärä lääke kuviteltuun tautiin, hän lausui. (ES 16.10.2007) Juha Turkia, onko diagnoosisi yhä sama?
– On. Koko Suomi toimii väärin tässä keskittymis- ja yhdistymisajattelussa. Oikeita ongelmia ei nähdä, vaan kuntaliitoksissa sokeat ja avuttomat liittyvät yhteen. Ongelma on siinä, että suositaan suuria kokonaisuuksia ja että asioiden hintoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä. Ihmisillä on yhä vähemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lähimmäisiä, ja kuntaliitokset ovat yksi askel siinä kehityksessä.
Olisivatko Joutsenon asiat siis paremmin itsenäisenä?
– En irrottaisi sitä asiakokonaisuudesta. Asioita pitää katsoa koko Suomen kannalta. Liitospäätöksiä ei saa tehdä ihmisten yli kävellen, vaan arvoja kunnioittaen ja eteenpäin katsoen. En vastustanut liitosta siksi, että vihaisin lappeenrantalaisia. Asioiden kehittymistä ei vain osata tarkastella pitkässä juoksussa.