HANNA KUUSISTO
LAPPEENRANTA. Sydänsairauksien hoito paranee Etelä-Karjalassa uuden angiolaboratorion myötä. Etelä-Karjalan keskussairaalan röntgenosastolla avattiin perjantaina virallisesti käyttöön sydäntutkimuksia varten suunniteltu angiolaboratorio.
Laboratorion varustukseen kuuluu uusi, digitaalinen angiografialaitteisto ja suonensisäisen kuvantamisen mahdollistava ultraäänilaite. Lisäksi laboratoriossa on uusi painemittauslaitteisto, joka mahdollistaa myös läppäpotilaiden tutkimisessa tarvittavat hemodynaamiset mittaukset.
– Omien tilojen ansiosta angiolaboratorioaika kaksinkertaistuu. Se tarkoittaa tietenkin sitä, että tutkimuksia pystytään tekemään enemmän. Lisäksi äkillisesti sairastuneet pystytään aiempaa useammin hoitamaan omassa sairaalassa, kertoo sisätautien ylilääkäri, kardiologi Liisa Hämäläinen.
HÄMÄLÄISEN mukaan päivystyspotilaiden kuljettaminen Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolle vähenee. Tämä tarkoittaa säästöjä, sillä pelkästään yhden potilaan kuljettaminen Lappeenrannasta Helsinkiin ja takaisin maksaa yhteensä 1 500 euroa.
– Pitkä kuljetusmatka on raskas esimerkiksi yli 80-vuotiaalle potilaalle, ja potilaat ovat yhä iäkkäämpiä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johtajaylilääkäri Esko Hussi uskoo, että uusi angiolaboratorio vähentää myös ostopalveluja.
– Sydänleikkauspotilaat on edelleenkin lähetettävä muualle.
Hämäläisen mukaan angiolaboratorio tarkoittaa käytännössä myös sitä, että odotusajat ei-kiireellisiin kuvauksiin lyhenevät. Hänen toiveenaan olisi vain noin 20 potilaan järjestelyjono.
– Jonot eivät ole muutenkaan olleet pitkät. 30 potilaan hoitojono tuli, kun emme voineet tehdä tutkimuksia laiterikon vuoksi.
UUDET LAITTEET maksoivat keskussairaalalle 659 000 euroa. Angiolaboratorion tilat remontoitiin entisiin tietokonetomografian-laitetiloihin.
Viime vuonna keskussairaalassa tehtiin 492 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 125 pallolaajennustoimenpidettä. Äkillisen sepelvaltimokohtauksen takia tutkimus tehtiin 193 potilaalle.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella arvioitu tarve lähivuosina on 650 varjoainekuvausta, 250 pallolaajennusta ja 100-200 ohitusleikkaukseen johtavaa tutkimusta vuodessa. Arvion mukaan siis esimerkiksi pallolaajennusten määrä kaksinkertaistuu.
– Sydänpotilaat hyötyvät uudesta angiolaboratoriosta. Tämä kertoo myös siitä, että keskussairaala kehittyy osana sosiaali- ja terveyspiiriä, Husu painottaa.
Suomessa tehdään vuodessa noin 23 000 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, 9 000 pallolaajennusta ja 2 000 ohitusleikkausta.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Sosiaali- ja terveyspiirin Esko Hussi ja keskussairaalan ylilääkäri Liisa Hämäläinen esittelivät perjantaina uuden, digitaalisen angiografialaitteen.
Angiolaboratoriota voi tarkkailla erillisestä säätöhuoneesta.
Ultraäänilaite IVUS mahdollistaa suonensisäisen kuvantamisen.
Digitaalisella angiografialaitteistolla tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia.
SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO KESKUSSAIRAALASSA Etelä-Karjalan keskussairaalassa sepelvaltimovarjoainekuvaukset aloitti kardiologi Seppo Utriainen vuonna 2004. Kuvauksia tehtiin yhtenä päivänä viikossa.
Pallolaajennukset aloitettiin vuonna 2006 ja samalla aloitettiin angioida myös äkillisen sepelvaltimokohtauksen takia sairaalahoitoon joutuneita potilaita.
Tutkimuksia on tehty angiolaboratoriossa, joka oli yhteiskäytössä röntgenlääkäreiden kanssa. Angiolaboratorioaika oli jaettu puoliksi.