LAPPEENRANTA. Museoviraston tuoreen pääjohtajan Juhani Kostetin mielestä nykymuotoisen Lappeenrannan Linnoituksen nimi kannattaisi säilyttää ennallaan. Kostetilla on ehdotukselleen useita perusteita.
– Linnoitus-nimellä säilyisi yhteys historiaan. Täällä on ollut varuskuntaan liittyvää asutusta. Lisäksi tämä on matkailuvaltti, koska kovin moni kaupunki ei voi rehvastella tällaisella.
Kostet kuitenkin harkitsisi asiaa uudelleen, jos Linnoitukseen tulisi moneen Vanhaankaupunkiin liitettäviä puoteja ja pajoja runsaasti.
– Se olisi eri asia sitten.
LAPPEENRANNASSA vieraillut Kostet kuuntelee mielenkiinnolla kertomuksia keskustassa sijainneen Hinkkasen talon purkamisesta. Talon perusosa oli rakennettu vuonna 1852.
– Pahalta kuulostaa. Suomen oloissa tuonikäiset talot yleensä yritetään suojella keinolla millä hyvänsä.
Kostetin mukaan Hinkkasen talo olisi todennäköisesti säästynyt purkamiselta Turussa. Vuoden alusta pääjohtajana toiminut mies työskenteli aiemmin muun muassa Turun museokeskuksen museotoimenjohtajana.
– Vuoden 1827 Turun palon jälkeen siellä on suojeltu lähes kaikki 1850- ja 1860-luvuilla tehdyt talot.
Kostet hämmästelee myös sitä, että ympäristöministeriö purki Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen suojelupäätöksen. Hänen mielestään alueellisen viranomaisen päätöstä olisi pitänyt kunnioittaa.
Museovirasto ei asiasta valittanut. Siihen Kostet ei osaa ottaa kantaa, koska hän ei tuolloin työskennellyt Museoviraston pääjohtajana.
Kostet haluaa muistuttaa, että hän ei tunne kovin hyvin Lappeenrannan tai Etelä-Karjalan paikallisia olosuhteita.
MUSEOVIRASTO yrittää parhaillaan keventää omaa taakkaansa omistamiensa alueiden hoidossa.
– Rahastahan tässä on kysymys.
Museovirasto omistaa 88 kiinteistöä tai maa-aluetta sekä 400 rakennusta. Kostetin mukaan Museovirasto tarjoaa myös Luumäellä sijaitsevan Pehr Evind Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen hallinnointia ulkopuolisille.
Joidenkin kohteiden hoidon Museovirasto on jo luovuttanut.
– Esimerkiksi Raaseporin linnaa hoitaa yhdistys. Lamminahon talo Vaalassa on kunnan hoidossa.
LINNAT ovat museoviraston ykköskohde. Muiden tärkeysjärjestystä on vaikea määritellä. Kostetin mukaan esimerkiksi talonpoikaistalo voi olla arvokkaampi kohde kuin kartano.
Museovirasto ja Etelä-Karjalan maakuntamuseo uudistivat yhteistyösopimuksensa maanantaina. Sopimuksella Museovirasto siirtää pääosan maakunnan rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvistä viranomaistehtävistä Etelä-Karjalan maakuntamuseolle.
KUVATEKSTI
Tuuli Truhponen
Juhani Kostetin mielestä Linnoituksen nykyinen nimi tuntuu hyvältä, koska alueella on ollut varuskuntaan liittyvää asutusta.
Kaupunkihistorian dosentti
Juhani Kostet aloitti Museoviraston pääjohtajana vuoden alussa.
Hänen pestinsä on viisivuotinen.
Kostet on Oulun yliopiston suomen historian ja Turun yliopiston kaupunkihistorian dosentti.
Museovirasto tallentaa, tutkii ja jakaa tietoa Suomen aineellisesta kulttuuriperinnöstä.